haku: @instructor Pihko, Petri / yhteensä: 10
viite: 4 / 10
Tekijä:Kaavi, Jatta
Työn nimi:Glykosidisidosten organokatalyyttinen synteesi
Organocatalytic synthesis of the glycosidic bond
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:ix + 80 s. + liitt. 23      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Orgaaninen kemia   (Kem-4)
Valvoja:Koskinen, Ari
Ohjaaja:Pihko, Petri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5073   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn tarkoituksena oli kehittää toimiva menetelmä glykosidisidosten organokatalyyttiseen synteesiin.
Kirjallisuuskatsauksessa oli tavoitteena perehtyä glykosidisidosten synteesiin ja jo käytössä oleviin glykosylointimenetelmiin, ja näitä tietoja oli tarkoitus soveltaa organokatalyysistä olevaan tuntemukseen.
Tämän pohjalta oli tavoitteena kokeellisessa osiossa kehittää vetysitoutumiseen perustuva bifunktionaalinen happo-emäs katalyytti, jonka avulla voitaisiin valmistaa stereoselektiivisesti glykosidisidoksia, sekä optimoida kyseisten glykosylointireaktioiden olosuhteet.

Kirjallisuuden osalta käytiin aluksi läpi perusteita glykosidisidosten entsymaattiseen ja kemialliseen synteesiin.
Tarkempaan tarkasteluun valittiin fluoridi- ja trikloroasetimidaattidonereita käyttävät glykosylointimenetelmät, sekä organokatalyyttien osalta tioureajohdannaiset ja kaliks[4]pyrroli.

Varsinainen työ aloitettiin lähtöaineiden synteesillä, jonka jälkeen ryhdyttiin testaamaan glykosidointireaktioita.
Nopeasti kuitenkin todettiin katalyyttiehdokkaiksi valitut tioureat ja kaliks[4]pyrroli liian miedoiksi aktivaattoreiksi, kun donereina käytettiin anomeerisessa asemassa alpha-fluoridin tai hydroksyylin omaavaa bentsyylisuojattua glukoosia.
Uudeksi donorikandiaatiksi valittiin alpha-trikloroasetimidaattidonori, jonka tapauksessa glykosyloitumista saatiin tapahtumaan monofunktionaalisten tioureoiden ja kaliks[4]pyrrolin avulla.
Kuitenkin organokatalyyttisten glykosylointireaktioiden havaittiin tuottavan asetaalituotetta korkealla konversiolla vain metanoli- ja sykloheksanoliakseptorien tapauksessa.
Sen sijaan sokeriakseptoreja käytettäessä konversio hydrolyysituotteeksi oli suurempaa kuin asetaalituotteeksi, vaikka käytössä oli tehokkaimmaksi havaittu tioureakatalyytti ja vaikka katalyytin määrä oli korkea (noin 30 mol-%).
Lisäksi glykosyloituminen oli kaikissa tapauksissa hidasta ja reaktiossa muodostui asetaalituotteen kumpaakin anomeeria (alpha: ß approx 1:3), kun perinteisesti käytössä olevissa menetelmissä kyseisestä donorista muodostui tuotteena ainoastaan ß-asetaalia.

Vaikka työssä ei saavutettukaan tavoitetta glykosidisidosten stereoselektiivisen organokatalyytisen synteesin kehittämiseksi, pidettiin merkittävänä havaintoa, että vetysitoutumisen avulla oli mahdollista aktivoida riittävän reaktiivista donoria.
Työssä havaittiin myös kaliks[4]pyrrolin kykenevän vetysidoskatalyysiin ja toisaalta että bifunktionaaliset, tertiäärisen amiinin omaavat tioureat eivät kyenneet katalysoimaan reaktiota lainkaan.
Tulevaisuutta ajatellen neutraaleissa olosuhteissa toimivan, mutta testattuja katalyyttejä tehokkaamman glykosylointimenetelmän kehittäminen mahdollistaisi glykosyloinnin happoherkkien suojaryhmien läsnäollessa.
ED:2006-11-07
INSSI tietueen numero: 32588
+ lisää koriin
INSSI