haku: @keyword kontaktikulma / yhteensä: 10
viite: 7 / 10
Tekijä:Eronen, Paula
Työn nimi:The Interactions of Coating Colour Components
Päällystyspastan komponenttien vuorovaikutukset
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:iv + 88 s. + liitt. 12      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:Österberg, Monika ; Vikman, Katri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  411   | Arkisto
Avainsanat:curtain coating
surfactants
contact angle
pinta-aktiivinen aine
verhopäällystys
kontaktikulma
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tarkoituksena oli tutkia verhopäällystyksessä käytetyn päällystyspastan komponenttien vuorovaikutuksia keskittyen erityisesti pinta-aktiivisten aineiden vaikutuksiin.
Kirjallisuusosassa esitellään verhopäällystyksen perusteet ja pastan komponentit sekä tarkastellaan pinta-aktiivisten aineiden vaikutuksia eri komponentteihin, päällystetyn paperin ominaisuuksiin sekä verhopäällystysprosessiin.

Perinteisistä päällystystekniikoista poiketen verhopäällystyspastaan lisätään pinta-aktiivisia aineita, jotta pastan pintajännitys laskisi ja stabiilin verhon muodostuminen helpottuisi.
Pinta-aktiivisen aineen adsorptio päällystyspigmenttiin riippuu sekä pigmenttilajista että käytetyn dispergointiaineen määrästä.
Pinta-aktiiviset aineet vaikuttavat myös lateksin stabiilisuuteen.
Liuenneella kalsiumionilla on haitallinen vaikutus erityisesti anionisia pinta-aktiivisia aineita sisältävän lateksin käyttäytymiseen.

Pinta-aktiivisten aineiden vaikutusta päällystyspastan komponentteihin tutkittiin kahdella eri tavalla, adsorptiokokeilla ja mittaamalla eri komponenteilla päällystettyjen pintojen kosketuskulma kostutettaessa pinta vedellä tai vesi-kostutusvesiseoksella.
Adsorptiota kaoliini-, kalsiumkarbonaatti- ja kipsipigmenttiin tutkittiin ns. serum replacement- kennolla.
Adsorptiota havaittiin nonionisella pinta-aktiivisella aineella, erityisesti kalsiumkarbonaattiin.
Valitettavasti tulokset eivät täysin vastaa kirjallisuusarvoja, eikä mittausmenetelmä ollut kovin luotettava ja toistettava.

Kosketuskulmamittauksissa löydettiin eroja päällystekerroksen käyttäytymisissä.
Kaoliini oli stabiilein kaikilla lateksi ja paksuntajalisäyksillä.
Kalsiumkarbonaatti ei käyttäytynyt yhtä stabiilisti, mutta kipsi osoitti huomattavaa epästabiilisuutta, erityisesti tietyn anionisia pinta-aktiivisia sisältävän lateksin kanssa.
Tämä ilmeni nopeana, yllättävänä laskuna veden kosketuskulmassa päällystekerroksen pinnalla.
Mahdollisena syynä on kipsistä liukenevan kalsiumionin vaikutus anioniseen pinta-aktiiviseen aineeseen.
Paksuntajan lisäys parantaa päällysteen stabiilisuutta jonkin verran, mutta ei täysin.

Kaiken kaikkiaan, verhopäällystyspastan sisältämillä pinta-aktiivisilla aineilla todettiin olevan suuri vaikutus päällystekerroksen käyttäytymiseen pinnan kostuessa.
Jos päällystekerros käyttäytyy epästabiilisti, voi se johtaa mahdollisesti ongelmiin painatuksessa.
ED:2006-12-07
INSSI tietueen numero: 32732
+ lisää koriin
INSSI