haku: @keyword Ascot / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 10 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Aho-Mantila, Leena
Työn nimi:Monte Carlo Modeling of Fast Electron Effects in the Divertor Region
Nopeiden elektronien Monte Carlo -mallintaminen diverttorialueella
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:86      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:tokamak
divertor
fast electrons
kinetic effects
ASCOT
SOLPS
tokamak
diverttori
nopeat elektronit
kineettiset ilmiöt
ASCOT
SOLPS
Tiivistelmä (fin):Tokamakissa reunaplasman kulkeutumista kammion seinämille voidaan rajoittaa taivuttamalla uloimmat magneettiset kenttäviivat kohti diverttorilevyjä.
Fuusioplasmasta karkaavat kuumat hiukkaset kulkevat tällöin levyille nk. kuorintakerroksen läpi.
Erittäin suorituskykyisessä plasmassa kuorintakerroksen törmäyksellisyys saattaa kuitenkin olla niin vähäistä, etteivät hiukkaset ehdi termalisoitumaan diverttorialueen kylmempään lämpötilaan, vaan saattavat saapua levyille kuumina.
Tämän seurauksena levyjen lämpökuormat kasvavat ja diverttorialueen mittausten tulkinta saattaa vaikeutua.
Lisäksi plasman uudenlainen käyttäytyminen saattaa heikentää kuorintakerroksen numeerisessa mallinnuksessa paljon käytetyn nestekuvauksen toimivuutta.
Esimerkiksi törmäyksettöminä fuusioplasmasta diverttorilevyille kulkevat nopeat elektronit saattavat vaikuttaa voimakkaasti lämmönjohtumiseen ja levyjen sähköiseen potentiaaliin.

Tässä työssä on tarkasteltu elektronien termalisoitumista tokamak-plasman kuorintakerroksessa.
Elektronien johtokeskusten liikeratojen laskemiseen on käytetty Monte Carlo -menetelmään pohjautuvaa ASCOT-simulaatiokoodia.
Diverttorialueen energiajakauman tutkimista varten erilaisia elektronijoukkoja lähetettiin alueelta, jossa kuuma fuusioplasma on lähimpänä avoimia kenttäviivoja.
Coulombin törmäysten ja magneettisen epähomogenian vaikutusta elektroneihin seurattiin aina diverttorilevyille asti.
Vakiona pysyvän taustaplasman parametrit saatiin SOLPS-nestekoodin laskelmista.
ASCOT-koodia muokattiin työssä ottamaan huomioon diverttorialueen voimakas sähkökenttä.

Kun elektronit lähetettiin hyvin läheltä kuumaa keskusplasmaa, suurin osa ehti termalisoitua ennen saapumistaan diverttorilevyille.
Alkuperäisen energiajakauman kuumasta hännästä osa säilyi kuitenkin törmäyksettömänä, vieden merkittävän määrän energiaa levyille.
Mitä kuumempi alkujakauma lähetettiin, sitä enemmän ylitermisiä elektroneja havaittiin levyillä.
Kauempana keskustasta kuorintakerroksessa kulkeneet elektronit eivät sitä vastoin termalisoituneet juuri ollenkaan, vaan niiden energiajakauma levyillä oli hyvin samankaltainen kuin kuuma alkujakauma.

Työn tuloksista voidaan todeta, että tokamakin kuorintakerroksen vähäinen törmäyksellisyys saattaa heikentää nestekuvan toimivuutta plasman numeerisessa mallinnuksessa.
Diverttorin lämpökuormat voivat olla odottamattoman korkeita, ja esimerkiksi kokeelliset lämpötilamittaukset voivat antaa vääriä tuloksia diverttoriplasman energiajakauman ollessa häntävahvistunut.
ASCOT-simulaatioilla saatiin hyviä suuntaa-antavia tuloksia.
Työtä tullaan jatkamaan sekä kehittämällä mallinnuskoodia että muokkaamalla simulaatioita, jotta diverttorin lämpökuormille saadaan kvantitatiivisia arvioita.
ED:2007-06-08
INSSI tietueen numero: 34054
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI