haku: @keyword deposition / yhteensä: 10
viite: 7 / 10
Tekijä:Raunio, Tapani
Työn nimi:Experimental study on fine particle resuspension in nuclear reactor safety
Kokeellinen tutkimus pienhiukkasten irtoamisesta putken seinämiltä ydinreaktoriturvallisuudessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:xiii + 92 s. + liitt. 16      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:Auvinen, Ari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:SGTR
deposition
resuspension
Tiivistelmä (fin): Ydinreaktorin höyrynkehittimen putkien vikaantuminen on tärkeä aihe painevesireaktoreiden turvallisuuden kannalta.
Vaikka höyrynkehittimen rikon sisältävän vakavan onnettomuuden todennäköisyys on pieni, voi tällaisissa onnettomuuksissa päästä hyvin suuri määrä radioaktiivisia aineita karkaamaan ympäristöön.
Reaktorisydämen vaurioituessa suurin osa radioaktiivisista aineista vapautuu reaktorista pienhiukkasina.
Hiukkasia sisältävän aerosolin kulkeutumiseen ja seinämiin pidättymiseen liittyvät fysikaaliset prosessit ovat tunnettuja, mutta prosessien voimakkuuksien määrittäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi.

Tämän työn kirjallisuusosuudessa käytiin läpi aerosolin perusominaisuudet ja keskeiset pienhiukkasten pintaan pidättymiseen ja irtoamiseen liittyvät prosessit.
Kokeellisessa osuudessa tutkittiin pienhiukkasten pidättymistä pintaan ja siitä irtoamista noin metrin pituisessa testiputkessa, joka oli halkaisijaltaan noin 13 mm.
Aerosoli tuotettiin hienojakoisesta nikkelijauheesta.
Kokeiden aikana käytettiin kolmea eri nikkelijauhetta, joiden aerodynaaminen mediaanihalkaisija oli 1,9-2,4 pm.
Kokeissa oli kaksi erillistä vaihetta.
Ensimmäisessä vaiheessa syötettiin aerosolia putkeen ja tutkittiin hiukkasten pidättymistä putken seinämiin.
Toisessa vaiheessa putkeen syötettiin puhdasta ilmaa ja tutkittiin, miten pidättyneet hiukkaset irtoavat putken seinämiltä.
Kokeissa vaihdeltiin hiukkasten pidättymismekanismeja.
Päämenetelmät olivat turbulenttinen pidättyminen, elektroforeettinen pidättyminen ja laskeutuminen Mittauslaitteisto perustui valosignaalin vaimenemiseen sen kulkiessa putken läpi ja se mahdollisti reaaliaikaisen havainnoinnin tutkittavista ilmiöistä.

Hiukkasten pidättymistulokset olivat kohtuullisen yhdenmukaisia kirjallisuudessa olevien tulosten kanssa, ottaen huomioon kuinka erilaisilla koelaitteistoilla kokeita on tehty.
Vaikka hiukkasten irtoamistuloksia heikensivät moninaiset virhelähteet, näkyi tuloksista selvästi, että hiukkasten koon kasvaessa ne irtoavat helpommin putken seinämiltä.
Turbulenttisempi virtaus kokeiden pidättymisvaiheessa johti hiukkasten tehokkaampaan pidättymiseen putken seinämille ja lyhyempään pidättymisvaiheeseen.
Hiukkasia irtosi suurempi osuus seinämiltä niissä turbulenttisissa kokeissa, joissa hiukkaset olivat pidättyneet tehokkaammin putken seinämille.
ED:2008-04-24
INSSI tietueen numero: 35531
+ lisää koriin
INSSI