haku: @instructor Rohumaa, Anti / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 9 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Levomäki, Lasse
Työn nimi:Muotopuristeiden viilupinnan laadun tutkiminen
Researching the quality of form pressed veneer surface
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:63 + (3)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta
Oppiaine:Puutekniikka   (Puu-28)
Valvoja:Kairi, Matti
Ohjaaja:Rohumaa, Anti ; Ylivainio, Jarmo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Avainsanat:veneer
peeling cracks
form pressing
surface roughness
coating
staining
viilu
sorvaushalkeama
muotopuristus
pinnankarheus
pintakäsittely
petsaus
Tiivistelmä (fin): Tämä diplomityö käsittelee muotopuristetun viilupinnan laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Aihetta on lähestytty ensisijaisesti sorvaushalkeamien kautta.
Tavoitteena on selvittää, onko nahkaviiluprosessista mahdollista luopua korvaamalla nahkaviilu yhdellä pintaviilulla.
Työ ja siihen liittyvät testit tehtiin Puutekniikan laboratoriossa Otaniemessä.
Isku Teollisuus Oy toimitti tarvittavat raaka-aineet ja materiaalit.

Kirjallisuusosassa selvitetään vanerinvalmistuksen vaiheet yleisesti, perehdytään aiempiin tutkimuksiin sorvaushalkeamien synnystä, esitellään käytettävät materiaalit ja tutkimusmenetelmät sekä lopuksi luodaan silmäys Iskun Teollisuus Oy:n tuotantoprosessiin.
Tulososassa esitellään mittauksissa ja kokeissa saadut tulokset.

Viiluista mitattiin sorvaushalkeamien kulma, pituus, syvyys ja ehjän kannaksen osuus.
Sorvaushalkeamien syvyys vaihteli suuresti erien välillä.
Toisessa 0,6 millimetrin koivuviiluerässä ei nähty halkeamia ollenkaan, mutta toisessa yhtä paksussa erässä halkeamien syvyys oli keskimäärin yli 30 %.
Samnatuissa pyökkiviiluissa halkeamat saattavat vaihtaa puolta sauman kohdalla, jos osa viiluista on mennyt saumauskoneeseen löysä puoli ylöspäin ja osa löysä puoli alaspäin.

Myös viilujen pinnankarheutta tutkittiin.
Huonekaluviilujen todettiin olevan karheudeltaan niin samankaltaisia keskenään, että lasermittari ei kykene tekemään eroa niiden välille, jos lasertäplä on halkaisijaltaan suuri.
Laser- ja neulamittaria keskenään verrattaessa ei niiden välillä todettu selkeätä korrelaatiota.

Viiluista puristettiin vanerilevyjä, jotka paloiteltiin hiomista varten.
Hiotuista kappaleista osa käsiteltiin Otaniemessä petsaamalla ja osa lähetettiin Iskulle lakattaviksi.
Petsauksen huomattiin paljastavan sorvaushalkeamat erittäin selvästi, joten tämäkin puhuu sen puolesta, että viilun laatuun on kiinnitettävä suurta huomiota.
Lakatuille kappaleille tehtiin säätesti, jonka aikana halkeamat tulivat useista kappaleista näkyviin, vaikka halkeamapuoli olisi ollut levyn sisäänpäin.

Tällä hetkellä 1,5 millimetriä paksujen viilujen laatu on niin vaihteleva, että nahkaviilun käyttöä ei kannata lopettaa.
ED:2008-05-30
INSSI tietueen numero: 35674
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI