haku: @keyword uuteaineet / yhteensä: 10
viite: 3 / 10
| Tekijä: | Belt, Tiina |
| Työn nimi: | Wood preservative potential of Scots pine bark and knot extractives |
| Männyn kuoren ja sisäoksien uuteaineiden kyllästepotentiaali | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | 56 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Puutuotetekniikka (P3001) |
| Valvoja: | Hughes, Mark |
| Ohjaaja: | Rautkari, Lauri |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201401141121 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 2365 | Arkisto |
| Avainsanat: | scots pine extractives pinosylvin bark knots decay antifungal mänty uuteaineet pinosylviini kuori sisäoksat laho antifungaalinen |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän työn tarkoituksena oli tutkia männyn (Pinus sylvestris L.) kuoresta ja sisäoksista saatavien uuteaineiden potentiaalia toimia lahonsuoja-aineina. Mänty valittiin sen teollisen merkittävyyden johdosta; kuori ja oksat niiden korkean uuteainepitoisuuden ja teollisten sovellusten puutteen vuoksi. Lahonsuojapotentiaalin selvittämiseksi männyn kuorta ja oksia uutettiin asetonilla ja uuteaineiden saannot laskettiin. Uutteiden kemiallinen koostumus määritettiin kaasukromatografia-massaspektrometrian, Fourier-muunnos infrapunaspektroskopian, sekä UV Raman spektroskopian avulla. Uutteiden antifungaalisia ominaisuuksia tutkittiin puuvapaan agarmaljamenetelmän avulla. Männyn kuoren ja oksien havaittiin sisältävän merkittäviä määriä uuteaineita, 16.8% kuoressa ja 24.6% oksissa. Kuoriuute koostui pääosin monosakkarideista ja hartsihapoista, oksauute taas hartsihapoista ja pinosylviineistä. Molemmat uutteet sisälsivät myös pienempiä määriä rasvahappoja ja muita aineita. Kuoriuutteella ei havaittu olevan merkittäviä antifungaalisia ominaisuuksia: matalalla konsentraatiolla uute lisäsi sienten kasvua, korkealla konsentraatiolla uutteella ei taas ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta kasvuun. Antifungaalisten ominaisuuksien puutteen todettiin johtuvan kuoriuutteen kemiallisesta koostumuksesta. Mikään kuoriuutteen pääkomponenteista ei ole merkittävästi antifungaalinen, ja sakkaridit puolestaan saattoivat toimia ylimääräisenä ravinnonlähteenä, johtaen lisääntyneeseen kasvuun. Kuoriuute hidasti sienten kasvua merkittävästi korkealla konsentraatiolla, ja uutteen antifungaalisten ominaisuuksien todettiin olevan seurausta uutteessa suurissa määrin esiintyvistä pinosylviineistä. Pinosylviinien antifungaaliset ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja. Tämän työn tulokset osoittavat, että männyn sisäoksien uuteaineilla saattaa olla potentiaalia toimia lahonsuoja-aineina. Oksauutteella havaittiin olevan merkittäviä antifungaalisia ominaisuuksia, ja lisäksi uuteaineiden saanto oksista oli korkea. Tutkimusta tulee kuitenkin jatkaa ennen kuin oksauutteiden lahonsuojapotentiaalista voidaan vetää varmoja johtopäätöksiä. Ensisijaisen tärkeää on määrittää uutteiden lahonsuojapotentiaali kokeissa, joissa tarkastellaan uutteilla kyllästettyä puuta. Uuteaineiden käyttöön kyllästyksessä myös liittyy lukuisia yleisen tason ongelmia joihin täytyy perehtyä ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä. |
| Tiivistelmä (eng): | The purpose of this investigation was to assess the potential of Scots pine (Pinus sylvestris L.) bark and knot extractives to function as preservative chemicals. Scots pine was chosen to due to its importance in Finland; bark and knots were chosen due to their high extractives content and lack of industrial applications. The bark and knots of Scots pine were extracted with acetone and the extraction yields calculated. The chemical composition of the extracts was determined using gas chromatography-mass spectrometry, Fourier transform infrared spectroscopy, and UV Raman spectroscopy. Their antifungal activity was studied using a wood-free agar plate method.The bark and knots of Scots pine were found to contain large amounts of extractives, 16.8% and 24.6%, respectively. The bark extract consisted primarily of monosaccharides and resin acids; the knot extract of resin acids and pinosylvins. Both extracts also contained smaller amounts of fatty acids and other compounds. The bark extract was found to have no significant antifungal activity: at a low concentration the extract promoted the growth of fungi, while at a high concentration it had no statistically significant effect on growth. The lack of activity was concluded to be due to the chemical composition of the extract. None of the main compounds present in the bark extract are significantly antifungal, and the saccharides most likely acted as an additional food source, leading to increased growth at the lower concentration. The knot extract inhibited the growth of fungi at the higher concentration, and the activity of the extract was concluded to be due to the presence of large amounts of pinosylvins, which are known for their antifungal properties. The results of this investigation showed that Scots pine knot extractives may have potential as wood preservative chemicals. The knot extract showed significant antifungal character at a moderate concentration, and the extractives were obtainable in high yields. However, more study is needed before definitive conclusions can be drawn. Most importantly, the preservative potential of the extractives should be determined using tests that involve impregnation of wood. The use of extractives in wood impregnation is also subject to a number of general problems that should be studied before conclusions can be drawn. |
| ED: | 2014-01-19 |
INSSI tietueen numero: 48453
+ lisää koriin
INSSI