haku: @instructor Hammarström, Leif / yhteensä: 11
viite: 5 / 11
Tekijä: | Nieminen-Suuronen, Mila |
Työn nimi: | Hartsiprosessin dynaaminen malli |
The dynamic model of resin process | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | 98 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Prosessien ohjaus ja hallinta (Kem-90) |
Valvoja: | Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa |
Ohjaaja: | Hammarström, Leif |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 5074 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli laatia fenoliformaldehydihartsin valmistuksen kineettinen malli, jolla pystytään määrittämään reaktorin lämpötila ja fenoliformaldehydihartsin molekyylipainojakauma ajan funktiona. Rakennettavaa mallia on tarkoitus käyttää jatkossa keiton katkaisuhetken ennustamiseen. Kineettisessä mallissa muodostettiin energiatase ja ainetaseet formaldehydille, eri kokoisille molekyyleille ja eri kokoisissa molekyyleissä oleville metyloliryhmille. Määritettäviä parametreja oli kuusi: Metyloloinnin ja kondensaation reaktionopeusvakioiden arvot referenssilämpötilassa sekä metyloloinnin ja kondensaation aktivoitumisenergioiden ja reaktioentalpioiden arvot. Mallin laskeminen suoritettiin Matlab-tietokoneohjelmaan luotujen tiedostojen avulla. Parametrit määritettiin vertaamalla reaktorin mitattua lämpötilaa ajan funktiona mallin perusteella laskettuun. Parametrien määrityksessä käytettiin myös geelipermeaatiokromatografilla määritettyä molekyylipainojakaumaa. Mallin laatimisessa oletettiin mm. ettei orto-orto-siltoja ja eetteri-siltoja muodostu. Kondensaation oletettiin tapahtuvan kahden metyloliryhmän välillä vettä ja formaldehydiä vapauttaen. Metylolointireaktioiden oletettiin noudattavan ensimmäistä ja kondensaatioreaktioiden toista kertalukua. Lisäksi oletettiin, että reaktori on täysin sekoittunut. Tätä oletusta tukevat reaktorista aiemmin tehdyt sekoittumistutkimukset. Tiheys, viskositeetti, ominaislämpökapasiteetti ja reaktioentalpiat oletettiin vakioiksi keiton aikana. Mallin perusteella laskettu lämpötila vastaa hyvin todellisesta prosessista mitattua reaktorin lämpötilaa ajan funktiona. Lämpötilan kohoaminen keiton loppuvaiheessa verrattuna mitattuihin arvoihin, on selitettävissä kondensaatiomekanismin valinnalla. Mallin mukaisen molekyylipainojakauman perusteella keiton loppuvaiheessa on todellista enemmän vapaata formaldehydiä jäljellä, joten kondensaatio voi tapahtua myös ilman, että formaldehydiä vapautuu. Jäljellä oleva formaldehydi saa reaktorin lämpötilan kohoamaan keiton loppuvaiheessa. Mallin mukaan laskettu molekyylipainojakauma vastaa muutoin suhteellisen hyvin geelipermeaatiokromatografilla määritettyä. Mallin parametreja muuttamalla voidaan vaikuttaa mallin laskemaan reaktorin lämpötilaan ajan funktiona. Parametreissa tehdyt muutokset saavat mallin mukaisen reaktorin lämpötilan muuttumaan odotetulla tavalla. Malli antaa hyvän lähtökohdan fenoliformaldehydihartsin keiton katkaisuhetken ennustavan mallin laatimiselle. |
ED: | 1999-02-02 |
INSSI tietueen numero: 13843
+ lisää koriin
INSSI