haku: @keyword happi / yhteensä: 11
hakutulos-lista
viite: 9 / 11
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hakkila, Kirsi
Työn nimi:Nitrifikaatio ja kantoainekappaleiden biofilmin karakterisointi biologisessa ravinteiden poistoprosessissa
Nitrification and the character of biofilm on carries in a bilogical nutrients removal prosess
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:140      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Laukkanen, Risto
Ohjaaja:Valve, Matti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:jätevedenpuhdistus
biologinen ravinteiden poisto
nitrifikaatio
panoskokeet
lämpötila
happi
alkueläimet
wastewater treatment
biological nutrients removal
nitrification
batch tests
temperature
oxygen
protozoa
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää biofilmi- ja aktiivilieteprosessin yhdistelmässä eli hybridiprosessissa ilmastusaltaan kantoainekappaleiden biofilmin ominaisuuksia.
Biologinen ravinteiden poistoprosessi toteutettiin norjalaisilla KMT-kantoainekappaleilla UTC-prosessina.
Biofilmin nitrifikaatio-ominaisuuksia verrattiin aktiivilieteprosessin vapaan lietteen ominaisuuksiin.
Työn kirjallisessa osassa on tarkasteltu nitrifikaationopeuden määrittämisen menetelmiä ja nitrifikaatioon vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus suoritettiin Suomenojan tutkimuslaitoksella.
Tutkimuslaitoksella oli kaksi identtistä pilot-linjaa.
Ainoana erona oli toisen linjan ilmastusaltaassa olevat kantoainekappaleet.
Pilot-linjoilla seurattiin nitrifikaation yleistä kehittymistä tutkimusjaksolla.
Tätä täydennettiin panoskokeilla.
Panoskokeilla tutkittiin myös lämpötilan ja happipitoisuuden vaikutusta nitrifikaatioon.
Kantoainelinjan panoskokeissa nitrifikaationopeudet mitattiin erikseen kantoainekappaleiden lietteestä ja vapaasta lietteestä.
Nitrifikaationopeus määritettiin seuraamalla ammoniumin vähenemistä ja nitraatin muodostumista.

Kantoainelinjan nitrifikaatiopotentiaali oli panoskokeissa noin 2-4 mg NO_(3)-N/(h*1) suurempi kuin vapaan lietteen linjalla.
Kantoainelinjan sidottu liete oli eksponentiaalisesti riippuvainen happipitoisuudesta.
Vapaiden lietteiden nitrifikaationopeus aleni huomattavasti, kun siirryttiin alle 2mg/l happipitoisuuksiin, muuten happipitoisuus ei erityisemmin vaikuttanut.
Lämpötilakertoimet olivat kantoainelinjan biofilmillä pienemmät verrattuna vapaisiin lietteisiin.
Vapaan lietteen linjalla tyypilliset alkueläimet olivat ryömiviä ripsieläimiä.
Kantoainelinjan biofilmille tyypillistä olivat rotiferit, nematodat ja varrelliset ripsieläimet.
Matojen ilmestyessä lietteeseen rotiferit hävisivät ja nematodien määrä kasvoi.
Kantoainelinjan vapaalla lietteellä ei juuri ollut alkueläimiä.

Kantoaine tarjoaa kohtuullisen vaivattoman tavan saavuttaa täydellinen nitrifikaatio kaikissa olosuhteissa.
Allastilavuuksia voidaan pienentää tavalliseen aktiivilieteprosessiin verrattuna noin 30% ja nitrifikaatiota voidaan kylmissä olosuhteissa tai inhibioiden sattuessa tehostaa happipitoisuuden nostolla.
ED:1999-06-17
INSSI tietueen numero: 14444
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI