haku: @keyword XPS / yhteensä: 11
hakutulos-lista
viite: 9 / 11
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Ekman, Kalle
Työn nimi:The effects of fiber surface composition on physical properties of (chemi)mechanical pulps
Kuidun pinnan koostumuksen vaikutus (kemi)mekaanisen massan ominaisuuksiin
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:96 s. + liitt. 26      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Reeve, Douglas ; Francis, Raymond
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  914   | Arkisto
Avainsanat:surface lignin
acidic groups
CTMP
XPS
refining temperature
pintaligniini
happoryhmät
kuidutuslämpötila
Tiivistelmä (fin):Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutustua mekaanisen massan pintaominaisuuksiin ja niiden vaikutukseen paperin ominaisuuksiin.
Lisäksi tutkittiin selektiivisen pintaligniinin poiston vaihtoehtoja.
Kirjallisuusosassa tutustuttiin kuidun pintaligniinin ja pinnassa olevien happoryhmien vaikutukseen kuidun ja paperin ominaisuuksiin.
Toinen tavoite oli tutkia mahdollisuuksia muuttaa mekaanisten massojen ominaisuuksia joko kuidutuslämpötilaa muuttamalla tai erilaisilla kemiallisilla jälkikäsittelyllä.

Raaka-aineena käytettiin kuusta, joka hierrettiin joko 145 °C tai 155 °C lämpötilassa.
Hiertimeen lisättiin pieni määrä natriumsulfiittia pintaligniinin kovettumisen estämiseksi.
Toinen vaihe totutettiin ilmakehän paineessa.
Teollisesti mustasta kuusesta valmistettua TMP massaan käytettiin referenssinä.
Tämän TMP massa ensimmäinen hiertovaihe oli toteutettu 120-130 °C lämpötilassa.
Massat käsiteltiin 35 % sakeudessa otsonilla pintaligniinin poistamiseksi.
Pintaligniinipitoisuus määritettiin XPS:lla (X-ray photoelectron spectroscopy), pinnassa olevat happoryhmät sekä XPS:lla että polyelektrolyyttititrauksella, ja kuidun happoryhmien kokonaispitoisuus konduktometrisellä titrauksella.

Tutkimuksen pyrittiin poistamaan ligniini selektiivisesti kuidun pinnalta.
Tässä tavoitteessa ei onnistuttu.
Kuidun pinnassa olevan ligniinin liukenemisnopeus oli suurempi kuin kokonaisligniinipitoisuuden lasku, mutta silti kuidun pintaan jäi ligniiniä vielä voimakkaankin otsonikäsittelyn jälkeen.
Kun hiertämisen ensimmäinen vaihe tehtiin yli 150 °C lämpötilassa, kuidun pinnassa oli ligniiniä kaksinkertaisesti kuidun kokonaisligniini pitoisuuteen verrattuna.
Otsonikäsittely laski kuidun pinnan ligniinipitoisuutta, mutta vielä 2.5 % otsoniannoksenkin jälkeen kuidun pinnan ligniinipitoisuus oli kuidun kokonaisligniinipitoisuutta suurempi.
Toisen hiertovaiheen jälkeen kuidun pinnan ligniini pitoisuus oli hieman kuidun kokonaisligniinipitoisuutta korkeampi.
Sen sijaan kun tätä massaa käsiteltiin 2,5 % otsoniannoksella, ei eroa kuidun ja kuidun pinnan ligniinipitoisuudessa voitu enää havaita.

Otsonikäsittely oli tehokas tapa lisätä mekaanisen massan lujuusominaisuuksia.
Sen avulla oli mahdollista saavuttaa yli 100 % kasvu vetolujuudessa.
Tähän pääsemiseksi vaadittiin kuitenkin suuri määrä otsonia ja vetolujuuden kasvu oli merkittävästi vähäisempää käytettäessä kohtuullisia otsoniannoksia.
Lisäksi vetolujuuden kasvu saavutettiin optisten ominaisuuksien ja bulkin kustannuksella.
Erityisesti valonsirontakerroin ja opasiteetti laskivat.
Käsiteltäessä ilmakuivaa massaa otsonin vaikutus optisiin ominaisuuksiin oli vähäisempää kuin 35 % massaa käsiteltäessä, mutta vastaavasti myös vaikutus vetolujuuteen heikkeni.
Yleisesti ottaen tulokset olivat ennakoituja ja vastasivat hyvin kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyjä tuloksia.
ED:2001-02-28
INSSI tietueen numero: 16223
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI