haku: @instructor Malin, Minna / yhteensä: 11
hakutulos-lista
viite: 10 / 11
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Haapa-aho, Vesa
Työn nimi:Huokoisten, bioaktiivisten komposiittien valmistus ja karakterisointi
Preparation and characterization of porous, bioactive composites
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:ix + 112 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Malin, Minna
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5026   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Työn tarkoituksena oli tutkia kudosteknologiaan soveltuvien huokoisten polymeerien ja komposiittien valmistusmenetelmiä.
Työn kirjallisessa osassa selvitettiin, millä eri tavoilla huokoisia rakenteita voidaan saada aikaan ja millä menetelmillä muodostuneet rakenteet voidaan karakterisoida.
Lisäksi käytiin läpi bioaktiivisuuden perusteita ja matriisipolymeerin modifiointimahdollisuuksia.

Työn kokeellinen osa koostui matriisipolymeerien polymeroinnista, huokoisten polymeerien ja komposiittien valmistuksesta sekä huokosrakenteen karakterisoinnista.
Työssä käytettiin matriisipolymeereinä polykaprolaktonia (PCL) ja kaprolaktonin ja D,L-laktidin kopolymeeriä (P(CL/DLLA)).
Huokoisia rakenteita valmistettiin partikkeliuuton, jatkuvan komponentin uuton sekä naiden menetelmien yhdistelmän avulla.
Partikkeliuutossa kokeiltiin kalsiumkloridin (CaCl2) soveltuvuutta huokoistuksen muodostajaksi eli porogeeniksi.
Jatkuvan komponentin uutossa huokoisuuden muodostavana faasina oli polyetyleeniglykoli (PEG), jota on käytetty porogeeninä laboratoriossamme jo aiemmin.
Partikkelihuokoistuksen ja jatkuvan komponentin uuton yhdistelmää kokeiltiin, koska jatkuvan komponentin ajateltiin parantavan huokosrakenteen jatkuvuutta.
Näissä kokeissa käytettiin porogeeneinä NaCl-partikkeleita ja PEG:a.
Huokoisia komposiitteja valmistettiin seostamalla bioaktiivista lasia (BAG) matriisipolymeeriin.

Huokoiset rakenteet analysoitiin pyyhkäisyelektronimikroskopian (SEM) ja mikrotomografian (µCT) avulla.
Kudosteknologian kannalta parhaat huokosrakenteet saatiin käyttäen porogeeninä kalsiumkloridin heksahydraattia (CaCl2 6H2O) ja matriisipolymeerinä matalamoolimassaista P(CL/DLLA):a.
Matriisipolymeeri seostettiin ensin suolan kanssa ja sen jälkeen kovetettiin valon avulla ja huokoistettiin etanolilla.
Parhaimmillaan menetelmällä saatiin suuria kokonaishuokoisuuksia (90 tilavuus- %) ja jatkuvia huokosrakenteita kokoluokaltaan yli 100 µm.
Myös NaCl:n ja PEG:n käyttö yhdessä porogeeneinä tuotti jatkuvan huokosrakenteen, mutta samalla materiaalista tuli hieman rikkonainen, mikä todennäköisesti heikentää mekaanisia ominaisuuksia.

Erilaisten komposiittien bioaktiivisuutta tutkittiin hydrolyysilla simuloidussa kudosnesteessä (SBF).
Analyysi tehtiin mittaamalla fosforipitoisuuksia hydrolyysiliuoksissa.
Menetelmä perustuu siihen, että fosforipitoisuuden lasku osoittaa fosfaatin saostumisen, mikä puolestaan liittyy bioaktiivisuuteen.
SBF-hydrolyysissä havaittiin, että huokoisissa materiaaleissa bioaktiivisuutta esiintyy enemmän kuin ei-huokoisissa.
Tutkituista komposiiteista paras aktiivisuus oli NaCl:n ja PEG:n avulla huokoistetulla P(CL/DLLA):lla.
ED:2005-03-08
INSSI tietueen numero: 28151
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI