haku: @keyword kuljetus / yhteensä: 11
viite: 9 / 11
Tekijä:Nora, Markus
Työn nimi:Modelling of Perturbative Transport Experiments in JET
JET:n häiriökuljetuskokeiden mallinnus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:54      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:Tala, Tuomas
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:plasma
transport
perturbative
Bohm/gyroBohm
Weiland
profile stiffness
plasma
kuljetus
häiriö
Bohm/gyroBohm
Weiland
profiilin jäykkyys
Tiivistelmä (fin): Plasman koossapidon, ja täten fuusioenergian tuottamisen, kannalta on välttämätöntä ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat hiukkasten ja niiden lämpöliikkeen kuljetukseen reaktorin keskustasta reunalle.
Monet varsinkin turbulenssiin ja sen aiheuttamaan kuljetukseen liittyvät ilmiöt ovat kuitenkin toistaiseksi vailla tyhjentävää selitystä.
Elektronien lämpötilaprofiilin jäykkyys, joka on varsin yleinen ilmiö tokamakeissa, on yksi niistä.
Profiilin jäykkyydellä viitataan turbulentin lämpövuon nopeaan kasvuun lämpötilan gradienttipituuden mennessä kriittisen arvon alapuolelle.
Toisin sanoen, kun profiili on saavuttanut marginaalisesti stabiilin tilan, ylimääräisen kuumennuksen tuottama energialisäys kulkeutuu yhä nopeammin ulos plasmasta.
Ilmiö heikentää lämmön koossapitoa ja on näin ollen merkittävä ongelma tulevaisuuden reaktoreita silmälläpitäen.
Profiilin jäykkyyden kvantitatiivinen määrittäminen edellyttää spontaanien tai indusoitujen häiriöiden etenemisen analysoimista.
Parhaiten se onnistuu transientteihin kuljetusilmiöihin keskittyvissä häiriökokeissa.

Tässä työssä tutkittiin kahta JETTO-kuljetuskoodiin sisällytettyä kuljetusmallia, puoliempiiristä Bohm/gyroBohm-mallia ja magnetohydrodynaamiseen nesteteoriaan perustuvaa Weilandin mallia, simuloimalla JET:ssä tehtyjä häiriökokeita ja analysoimalla tuloksia.
Simuloiduissa plasmapurkauksissa oli käytetty eri ionikuumennustehoja jäykkyyden ioni-elektroni-lämpötilasuhderiippuvuuden selvittämiseksi.
Häiriöiden tuottamiseen oli käytetty aaltomuotomuunnetun ionisyklotronikuumennustehon modulaatiota ja plasman reunan lähelle asetetun nikkelikohtion laserablaatiota.
Kuumennustehomodulaation tapauksessa tulosten analysoinnissa käytettiin apuna Fourier-muunnosta.
Ablaation tapauksessa tarkasteltiin puolestaan häiriön etenemisnopeutta ja vaimenemista.
Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin mallit vastaavat marginaalistabiilisuushypoteesia ja mitkä tekijät vaikuttavat mallien jäykkyysominaisuuksiin.

Weilandin mallin havaittiin aliarvioivan kuljetusta jatkuvan toiminnan tilassa ja häiriökuljetusanalyysin perusteella kumpikaan malli ei ennustanut yhtä korkeaa jäykkyyden tasoa kuin kokeissa oli havaittu.
Simuloinneissa jäykkyyden huomattiin muuttuvan ioni-elektroni-lämpötilasuhteesta riippumatta, mikä johti havaintoon, jonka mukaan jäykkyys riippuu lähes lineaarisesti ionilämpötilaprofiilin gradienttipituudesta.
Kokeelliset tulokset vaikuttavat sopivan myös tähän näkemykseen ja näin ollen havaintoa voitaneen käyttää tulevaisuudessa hyväksi turbulenssikuljetusteorian kehityksessä.
ED:2006-09-29
INSSI tietueen numero: 32431
+ lisää koriin
INSSI