haku: @keyword cultural landscape / yhteensä: 11
viite: 7 / 11
| Tekijä: | Jokela, Taru |
| Työn nimi: | Säynätsalon Haikka Säilyttävän asemakaavan periaatteet |
| Säynätsalo Haikka Priciples of the preservation town plan | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 58 s. + liit. 11 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Niskanen, Aino |
| Ohjaaja: | Rossi, Leena |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Avainsanat: | working-class housing industrial communities history of culture cultural landscape preservation plan inhabitant cooperation työväen asuminen tehdasyhdyskunnat kulttuurihistoria kulttuurimaisema säilyttävä asemakaava asukasyhteistyö |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä on selvitetty säilyttävän asemakaavan laatimisen periaatteita Säynätsalon Haikassa. Haikka on Joh. Parviaisen tehtaat Oy:n työväen omatoimista rakentamista varten 1920 -luvulla kaavoitettu pientaloalue. Haikka on osa työväenasuntojen ja suomalaisten tehdasyhdyskuntien historiaa. Pääasiassa 1926-1935 rakennettu Haikka kuuluu nykyisin Jyväskylän kaupunkiin ja on yksi kaupungin "Säilytettävien pientaloalueiden" - osayleiskaavaan sisällytetyistä alueista. Haikan alueen rakennuskaavan vuodelta 1945 on todettu olleen vanhentunut jo useampia vuosikymmeniä, mutta kaavauudistus on jäänyt toteuttamatta. Tämä on Haikan osalta saattanut olla hyväkin asia, sillä kaavoitusnäkökulmat ovat vuosien varrella muuttuneet kohti suojelevampaa suuntaa. Työssäni pohdin varsinaisen rakennussuojelun lisäksi asuinalueeseen liittyvien aineettomien arvojen merkitystä alueen kaavoituksessa. Paikan hengen - genius logi - tavoittaminen ja tämän hengen säilyttäminen on keskeinen tehtävä kaavoitustyössä. Työssäni olen käsitellyt myös suojeltavan asuinalueen kaavoittamisen problematiikkaa asukkaiden näkökulmasta sekä asukkaiden ja viranomaisten välisen yhteistyön mahdollisuuksia Haikassa. Oleellisena osana asuinalueiden kaavoittamista liittyy tämän yhteistyön kehittäminen ja sen pohtiminen, miten kaavamääräykset vaikuttavat asukkaiden elämään. Haikkaa pyritään kehittämään säilyttävän asemakaavan avulla siten, että sen ominaispiirteet sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallinen arvo säilyvät. Samalla korjaus- ja täydennysrakentamisen tulee olla mahdollista. Säilyttävän asemakaavan periaatteita laatiessani olen painottanut nimenomaan Haikalle tyypillisten piirteiden ja niitä yhdistävien tekijöiden löytämistä. Suojelutoimenpiteet kohdistuvat paljolti alueen kaupunkikuvallisiin ominaispiirteisiin. Toisaalta myös eräiden yksittäisten rakennusten rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo on sellainen, että ne tulee mielestäni suojella asemakaavalla. Työn keskeisinä osina ovat olleet rakennusten suojeluluokitusten laatiminen, rakennustapaohjeen tekeminen ja korjaus- ja täydennysrakentamisen periaatteiden määrittely Haikkaan. Lähdemateriaalina työlleni ovat olleet Säynätsalosta ja työväenasuntojen historiasta tehdyt selvitykset, oma arkistotutkimus, aluetta koskevan piirustusmateriaalin analysointi, kenttätyö Haikassa sekä asukashaastattelut. Diplomityöni johtopäätöksenä olen tehnyt asemakaavaluonnoksen siihen liittyvine määräyksineen ja rakennustapaselostuksineen. Asemakaavaluonnoksen keskeisiä lähtökohtia ovat olleet rakennusoikeuden jakaminen pää- ja piharakennuksille sekä tarkkojen rakennusalojen määrittäminen. Kaavamääräyksillä ja rakennustapaselostuksella ohjataan rakentamisen määrää ja laatua Haikassa. Säilyttävän asemakaavan tavoitteena on turvata Haikan tulevaisuus kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja viihtyisänä asuinalueena, jonka asukkailla on erityinen syy olla ylpeitä asuinpaikastaan. |
| ED: | 2008-09-23 |
INSSI tietueen numero: 36294
+ lisää koriin
INSSI