haku: @keyword bonding / yhteensä: 11
viite: 5 / 11
| Tekijä: | Saarinen, Jarmo |
| Työn nimi: | Alustabetonin kosteuspitoisuuden vaikutus pinnoitteen tartuntaan |
| The effect of the humidity of the concrete on the bonding of the coating | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 134 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Puttonen, Jari |
| Ohjaaja: | Niemi, Sami |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | coating concrete bonding concrete floor humidity of concrete pinnoite tartunta betoni betonilattia betonin kosteus kosteusmittaus |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityössä tutkittiin eri kosteuspitoisuuteen asennettujen pinnoitteiden tartuntavetolujuuden kehitystä 3,5 kk ajan. Tutkimus kohdistui kahdeksaan yleisesti käytössä olevaan betonilattioiden pinnoiteyhdistelmään (tartunta-aine ja pinnoite). Tutkimus rajattiin käsittelemään yhteensuuntaan. kuivuvaa pinnoitettua betonirakennetta. Tutkimuksen tavoitteena oli laboratoriokokeiden perusteella tarkentaa olemassa olevia pinnoitusohjeita alustabetonin kosteuspitoisuuden osalta niin, että toimiva tartunta alustabetonin ja pinnoitteen välillä toteutuu. Tutkimuksessa pinnoitettiin neljässä eri lähtökosteudessa olleita koekappaleita. Märimmässä lähtökosteudessa betonin pintaosien (0 - 20 mm) suhteellinen kosteus (RH) oli 98 %. Kuivimmassa lähtökosteudessa koekappaleiden RH 5 mm syvyydellä oli 93 % ja 32 mm syvyydellä 96 %. Tutkimus osoitti, ettei betonin kosteuspitoisuudella ollut vaikutusta useimpien pinnoitteiden tartuntavetolujuuteen, vaikka pinnoitettiin materiaalivalmistajien ohjeita kosteammille alustoille. Suurimmat vetolujuudet saavutettiin joissain tapauksissa pinnoitettaessa märimmälle alustalle. Polyuretaanipinnoitteilla vetolujuus parani selkeimmin betonin kosteuden alentuessa. Epoksipinnoitteen ja kasvisöljypohjaisen muovipolymeeripinnoitteen sekä polyuretaani- akrylaattimaalin tartuntavetolujuudet kaikilla lähtökosteuksilla täyttivät 3,5 kuukauden iässä Betoniyhdistyksen julkaisun by45/Bly7 tartuntavetolujuusvaatimuksen (2,0 N/mm2) suurten rasitusten alaisille tiloille. Akryylipinnoitteen 3,5 kuukauden tartuntavetolujuustulokset kaikilla alustakosteuksilla täyttivät by45/Bly7 tartuntavetolujuusvaatimuksen (1,2 N/mm2) keskisuurten rasitusten alaisille tiloille. Pinnoitteen tartuntaan käytännössä liittyvät ongelmat voivatkin johtua pinnoitusvaiheessa huonosti suoritetuista työvaiheista kuten betonin jälkihoito, pinnan hionta, hiontapölyn poisto ja tartunta-aineen levitys. Alustabetonin kosteuden, rakenteen paksuudesta riippuvalla syvyydellä A (A = 3 - 7 cm, Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007) tulee auttaa pinnoitettavalle materiaalille ominainen kosteusraja-arvo ennen pinnoitusta. Syvyydellä A olevan kosteuden oletetaan tasapainottuvan tiiviin pinnoitteen alle. Tutkimustulosten perusteella pinnoitteiden alle tasoittuu pinnoitushetkellä syvyydellä 5 - 10 mm vallinnut kosteus, mikä osoittaa niiden läpäisevän vesihöyryä. Tällä perusteella ennen pinnoitusta ei aina ole tarpeellista mitata kosteuspitoisuutta arviointisyvyydeltä A. Tutkimuksen perusteella voitaisiin soveltaa menettelyä, jossa pinnoitteiden alustabetonin kosteuspitoisuus määritetään näytepalamenetelmällä rakenteen pinnasta (5 mm) ja rakenteen paksuudesta riippuvalta syvyydeltä 0,4 x A (1 - 3 cm). Ennen pinnoitusta tulee molempien syvyyksien kosteuksien alittaa materiaalivalmistajien määrittelemä suhteellisen kosteuden arvo, jotta käytännön pinnoituksissa saavutetaan riittävä varmuus mm. mahdollisten työvirheiden varalta. Edellä mainitut syvyydet pätevät tutkimuksessa käytetyille betonilaaduille ja pinnoitemateriaaleille. Materiaalikohtaisten mittaussyvyyksien tai kosteusraja-arvojen tarkentaminen vaatii jatkotutkimuksia. Jatkotutkimuksissa tulisi koeosuuteen valita erilaisia betonilaatuja eri valupaksuuksilla. Koeosuuden pitäisi myös olla pidempi, jotta johtopäätösten tekeminen ja pinnoitteille annettujen kosteusraja-arvojen tarkentaminen olisi luotettavaa. |
| Tiivistelmä (eng): | The master's thesis researched the development of tensile bond strength of coatings in different humidity values during the first 3.5 months after their installation. The research emphasized on eight generally used concrete floor coating combinations (adhesive and coating). The research was limited to discuss coated concrete structures drying into one direction. The objective of the research was, based on laboratory tests, to specify existing coating instructions regarding the humidity of the concrete slab, so that a functioning bonding between the concrete slab and the coating is realized. Four samples of different initial humidity values were coated in the research. In the wettest initial humidity sample the relative humidity (RH) of the surface parts of the concrete (0 - 20 mm) due to watering was approximately 98 %. The initial humidity of the driest sample of the research in the depth of 5 mm was approximately 93 % RH and approximately 96 % RH in the depth of 32 mm. The research indicated that the humidity of concrete does not have a remarkable effect on the tensile bond strength of the most coatings, although they were coated for more humid slabs than instructed by the material manufacturers. The greatest tensile strengths were reached in some cases when the wettest slab was coated. With polyurethane coatings the tensile strength improved as the humidity of the concrete lowered. The tensile bond strength of epoxy coating, vegetable oil-based plastic polymer coating and polyurethane acrylate paints in all initial humidity values met the minimum tensile bond strength requirement (2.0 N/mm2) in the age of 3.5 months according to the Concrete Association of Finland publication by45/Bly7 which is set for areas subject to great stress. The 3.5- month tensile bond strength results of acrylic coatings in all slab humidity values met the by45/Bly7 tensile bond strength requirement (1.2 N/mm2) for areas subject to medium stress. Therefore, problems connected to the bonding of the coating may be due to the poorly made work phases in the coating phase, such as curing of the concrete, grinding of the surface, the removal of grinding dust and the spreading of the adhesive substance. The humidity of the concrete slab shall be, in depth A which depends on the thickness of the structure (3 - 7 cm, Coating instructions for concrete structures 2007), below the humidity limit of the coated raptorial before coating. The humidity in A is expected to be balanced under the tight coating. However, the research results indicated that the prevailing humidity in the depth of 5 - 10 mm at the moment of the coatings will be balanced under tight coatings. This indicates that it is not always necessary to measure the humidity in the evaluation depth A before coating. Based on the research, a procedure could be adapted, where the humidity of concrete slab coatings is defined with a sample method taken from the surface of the structure (5 mm) and in the depth of 0,4 x A (1 - 3 cm). Before coating, the humidity values of both depths shall be below the limit humidity of the material manufacturers. However, further research is needed. Further researches should choose different concrete qualities and concrete slabs of different thicknesses for testing. The test period should also be sufficiently long of its duration, so that making conclusions and specifying the humidity limits given for the coatings would be reliable. |
| ED: | 2010-09-24 |
INSSI tietueen numero: 40961
+ lisää koriin
INSSI