haku: @keyword Jyväskylä / yhteensä: 11
viite: 5 / 11
| Tekijä: | Halinen, Kuutti |
| Työn nimi: | Saapuminen kunnantalolle - Säynätsalon keskusta-alueen ideasuunnitelma |
| The arrival to Town hall - Idea plan for the centre of Säynätsalo | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | 79 + [13] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | Strömberg, Leila |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja, planssit 13 kpl |
| Avainsanat: | typehouse urban plannig factory environment scenarios Alvar Aalto Jyväskylä Säynätsalo tyyppitalot kaupunkisuunnittelu tehdasympäristö skenaariot |
| Tiivistelmä (fin): | Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuonna 2009 Jyväskylän kaupungiksi. Muutos oli erityisesti kaupunkisuunnittelun kannalta merkittävä, Koska vanhan kaupungin pinta-ala kasvoi 11-kertaiseksi ja asukasluku nousi 86 000:sta 130 000:een. Suunnittelukulttuuri muuttui täydellisesti, koska vanha Jyväskylä oli tiivis eurooppalainen kaupunki ja uusi Jyväskylä toi mukanaan laajat maaseutualueet, kylätaajamat ja aluekeskukset sekä muun muassa 4 000 kesämökkiä. Rakentamisen keskittymistä kuvaa kuitenkin parhaiten tilasto, jonka mukaan 90 % uuden Jyväskylän asukkaista ja työpaikoista sijoittuu alle 10 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Uuden Jyväskylän maankäytön suunnittelun pohjana on seudullinen rakennemalli ja yleiskaava, joka on vuoden 2013 alussa ehdotusvaiheessa. Yleiskaava määrittelee rakentamisen kehityksen ja muun muassa aluekeskukset, joista yksi on Säynätsalo. Jyväskylän kaupunkistrategian yhtenä osana on aluekeskustojen kehittäminen ja niiden identiteetin vahvistaminen. Säynätsalolla on aluekeskusten joukossa erityisasema, Koska siellä sijaitsee akateemikko Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Lisaksi kaupunkistrategiaan sisältyy Aallon arkkitehtuuriperinnön vaaliminen, onhan kaupungissa noin 30 hänen suunnittelemaa rakennusta. Aalto on se vahvuus, jonka pohjalta Jyväskylä on tietoisesti rakentanut imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Kaupunki on muun muassa järjestänyt noin 40 arkkitehtuurikilpailua ja hyväksynyt maan ensimmäisen paikallisen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vuonna 2002. Aallon lisäksi strategian pääteemoja ovat puu ja Päijänne. Kaikki kolme pääteemaa liittyvät Säynätsaloon ja sen kehittämiseen. Paikan historia on puuteollisuutta ja tulevaisuus puurakentamista ja sen innovaatioita. Säynätsalo on Päijänteen saari, kaupungin luoman 'Päijänne-fantasian" ja mahdollisen biosfäärialueen osa. Säynätsalon kunnantalo on Alvar Aallon merkittävimpiä töitä ja sen vuoksi kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden ja turistien suosima vierailukohde. Tämä antaa Säynätsalolle erityisaseman kaupungin aluekeskusten joukossa. Kunnantalon ympäristö ja sinne saapuminen on kuitenkin tällä hetkellä epämääräinen ja jäsentymätön. Lisäksi ympäristöön on rakenteilla ja vireillä useita yksittäisiä rakennushankkeita ilman ajan tasalla olevaa kokonaissuunnitelmaa. Säynätsalon tulevaisuuteen liittyy kuitenkin myös uhkakuvia. Kuntaliitosten seurauksena esimerkiksi saarella olevan terveyskeskuksen siirtäminen yksityisille palveluntuottajille on ollut poliittisen keskustelun aiheena. Myös puuteollisuus Suomessa käy murrosaikaa ja ei voi olla miettimättä, vaikuttaako tämä Säynätsalon elinkeinorakenteeseen saarella merkittävässä roolissa olevan UPM:n vaneritehtaan kautta. Diplomityöni jakaantuu kolmeen osaan. Näistä ensimmäisessä käsittelen saaren ja tehtaan historiaa. Toisessa osassa teksti keskittyy keskusta-alueeseen ja arkkitehtuurin merkitykseen saarella. Kolmannessa osassa esitän kaksivaiheisen ideasuunnitelman Säynätsalon keskustan kehittämiselle. Ensimmäinen vaihe kuvastaa täydennysrakentamisen mittakaavaa nykytilanteessa. suunnitelmaosuuden toinen vaihe koostuu kahdesta skenaariosta, jotka määräytyvät alueen yritysten kohtaamien elinkeinoelämän muutosten mukaan. Koska tällä hetkellä maankäytöllisesti todennäköisin vaihtoehto on skenaario B, jatkan sitä diplomityössäni tarkemmaksi kuin skenaario A:ta. Näin ollen pystyn tuomaan suunnitelmaan mukaan myös sitä erottuvuutta ja kaupunki-ilmettä mitä Jyväskylän kaupunkistrategiassakin peräänkuulutetaan. Ideasuunnitelman tavoitteena on säilyttää ja parantaa saaren palvelujen tasoa sekä aluekeskuksen houkuttelevuutta niin matkailijoille kuin asukkaillekin. Kunnantalon tasoa on vaikea saavuttaa, mutta se on tavoittelemisen arvoista. |
| Tiivistelmä (eng): | City of Jyväskylä, rural municipality of Jyväskylä and Korpilahti merged in 2009, into the city of Jyvaskyla. The change was particularly significant in terms of urban planning, because the old city area increased by 11-fold and its population rose from 86 000 to 130 000. Planning culture changed completely, because the old Jyvaskyla was an urban European city and the new Jyvaskyla brought together large rural areas and regional centers, and among other things, 4 000 summer cottages. The construction of built environment is best seen from the statistics, according to which 90% of the new residents of Jyvaskyla and the jobs situate less than 10 kilometres from the city center. Land-use planning of the new Jyvaskyla is based on a structural model and a regional master plan, which is at proposal stage in the beginning of 2013. The master plan defines the construction of the development, including regional centers, one of which is Säynätsalo. Jyvaskyla city strategy includes the development and enhancement of the identity of regional centers. Säynätsalo is special among the regional centers, because of the Town Hall designed by Alvar Aalto. In addition, the city strategy aims at taking care of Aalto's architectural heritage. After all, in Jyväskylä there exist about 30 buildings designed by him. Aalto is the strength on which the Jyväskylä has intentionally built its image as a city of modern architecture. The city has organized about 40 architectural competitions and accepted the first local architectural policy in 2002. Among Aalto, the main themes of the city strategy are wood and Päijänne. All three main themes are related to Säynätsalo and its development. The history of the island is timber industry and the future wood construction and its innovations. Säynätsalo Town hall is Alvar Aalto's most important work and, therefore, regularly visited by international and national experts and tourists. This gives Säynätsalo the special status among the regional centers. Still, the arrival to town hall and its environment is however vague and indistinct. In addition, the environment is under construction and pending in a number of individual construction projects without up-to-date overall plan. Säynätsalo's future holds also threats. For example, as a result of the merging of municipalities the Säynätsalo's healthcare centre's change to private service providers has been a political debate. Also the wood industry in Finland is undergoing transition period and one cannot help wondering whether this is affecting Säynätsalo's industrial structure through UPM's plywood mill located on the island. My thesis is divided into three parts. In the first part I focus on the island and the factory's history. The second part of the text focuses on downtown area and architectural significance on the island. In the third part there is a two-stage idea plan for the development of the centre of Säynätsalo. The first phase reflects the continuing construction of the scale of the current situation. The second stage consists of two scenarios, which are determined by the undertakings in relation to changes in the business sector. Since the land use at the moment will favour the scenario B, I will continue that into more detailed plan. With this I am able to bring the visibility and atmosphere to the plan that city strategy aims at. The objective of the idea plan is to maintain and improve the level of service on the island, as well as to make the regional center more attractive to tourists and locals. Quality of Aalto's town hall is difficult to achieve, but it is worth aiming at. |
| ED: | 2013-04-12 |
INSSI tietueen numero: 46086
+ lisää koriin
INSSI