haku: @keyword CMMI / yhteensä: 11
viite: 2 / 11
Tekijä:Paananen, Antti
Työn nimi:Improving In-House Software Development Process: A User-Centered Approach
Yrityksen sisäisen ohjelmistokehitysprosessin parantaminen; Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:72      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Käytettävyystutkimus   (T-121)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Kuusinen, Jouni
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201507013680
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:ERP
cognitive walkthrough
remote usability logging
SUS
contextual inquiry
ISI
software process improvement
RCI
usability maturity model
CMMI
kognitiivinen läpikäynti
käytettävyyden etälukitus
kontekstuaalinen haastattelu
ohjelmistoprosessin kehitys
käytettävyyden kypsyysmalli
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä tutkitaan mahdollisuutta parantaa yrityksen sisällä tapahtuvaa ohjelmistokehitysprosessia hyödyntämällä ISO standardia (ISO 9241-210 Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia) toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) kehityksessä.
Kehitys on pyritty havaitsemaan vertaamalla käytettävyyden ja tuotekehityksen kypsyysmallien tasojen muutosta, kun ihmisläheisen suunnittelun toiminnot on lisätty ohjelmistokehitysprosessiin.
Lisaksi tutkielmassa on yritetty löytää joukko käytettävyysmenetelmiä, jotka voidaan liittää yrityksen sisäiseen ohjelmistokehitysprosessiin, ja joilla voidaan havaita mahdolliset toiminnanohjausjärjestelmän käytössä ilmenevät kulttuurierot.

Tutkielmassa joukko käytettävyysmenetelmiä on liitetty ihmisläheisen suunnittelun perustoimintoihin, jonka jälkeen yhtä toiminnanohjausjärjestelmän prosesseista on tutkittu soveltaen näitä toimintoja.
Alussa osaa käytettävyysmenetelmistä on hyödynnetty käyttökontekstin ymmärtämiseksi ja käytettävyysvaatimuksien määrittelemiseksi.
Seuraavaksi on luotu käyttöliittymämalleja ja korkean tason prototyyppi käytettävyysvaatimusten mukaisesti.
Tämän jälkeen menetelmien avulla on selvitetty, vastaavatko käyttöliittymämallit havaittuihin käytettävyysvaatimuksiin.

Osalla käytettävyysmenetelmistä pystyttiin havaitsemaan käytettävyysongelmia, käytettävyysvaatimuksia ja kulttuurieroja järjestelmän käytössä.
Hyödyntämällä menetelmiä ohjelmistokehityksessä, saatiin aikaan parannuksia käytettävyydessä.
Esimerkiksi System Usability Scale -kyselyiden (SUS) tulokset paranivat huomattavasti verrattaessa nykyistä järjestelmää (SUS-arvo noin 50/100) ja prototyyppiä (SUS-arvo noin 74/100).
Tutkielmassa annetaan suositus hyväksi havaituista menetelmistä.
Työn tärkein tulos on kuitenkin johtopäätös siitä, että käytettävyyden ja tuotekehityksen kypsyysmallien tasoa, ja siten yrityksen sisällä tapahtuvaa ohjelmistokehitysprosessia, voidaan kehittää hyödyntämällä ihmisläheisen suunnittelun periaatteita ja sopivia käytettävyysmenetelmiä.
Tiivistelmä (eng): This study examines the possibility to improve an in-house software development process by applying the ISO standard (ISO 9241-210 Human-centered design for interactive systems) in the development of an Enterprise Resource Planning (ERP) system.
The detection of improvement is achieved by comparing the levels of Usability Maturity Model (UMM) and Capability Maturity Model Integration (CMMI) before and after applying the human-centered design into the software development process.
The study also aims to define a suitable set of usability methods, which can be both attached to the in-house software development process and used to identify possible cultural differences in the usage of the ERP system.

In this thesis, a set of usability methods are combined with the human-centered design activities.
After this, a process of the ERP system is examined by applying the principles of human-centered design and usability methods.
First, a subset of methods is used to understand and specify the process's context of use and the user requirements.
Second, mock-ups and a high-fidelity prototype are created to produce design solutions to meet user requirements.
Finally, the created designs are evaluated against the user requirements by applying a subset of evaluation methods.

Some of the usability methods enabled the identification of usability issues and requirements, as well as cultural differences in the system usage.
Applying the methods to the software development process improved the system usability.
For example, the results of System Usability Scale improved significantly compared with the current system (SUS score approx. 50/100) and the prototype (SUS score approx. 74/100).
The study produced recommendations about the applicable usability methods.
However, the main result of the study is a conclusion that the Usability Maturity Model and Capability Maturity Model Integration levels can be increased, and thereby in-house software development process can be improved by applying the human-centered design activities and usability methods.
ED:2014-06-04
INSSI tietueen numero: 49203
+ lisää koriin
INSSI