haku: @supervisor Koivo, Heikki / yhteensä: 118
hakutulos-lista
viite: 115 / 118
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Paunonen, Sara
Työn nimi:Kalanterin polymeeritelojen pinnoitteen diagnostiikka
Diagnosis of the cover of the calender polymer roll
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:111      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Säätötekniikka   (Aut-74)
Valvoja:Koivo, Heikki
Ohjaaja:Mäenpää, Tapio
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4185   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Paperin kalanteroinnissa suuntaus on selkeästi kohti polymeeripintaisia teloja.
Nämä telat korvaavat yhä useammassa superkalanterissa paperitelat.
Softkalanterissa on nimensä mukaisesti yksi tai useampi pehmeä polymeeritela.
Pehmeiden telojen käyttöä puoltavat useat seikat.
Tärkein niistä on pinnoitteen kestävyys.
Pinnoitteeseen ei painu ajon aikana nippien läpi kulkevien vieraiden partikkeleiden jälkiä, mistä syystä hiontavälit ovat suhteellisen pitkät.

Polymeeripinnoite vaurioituu vakavasti, jos se ylikuormittuu ja ylikuumenee.
Useassa tapauksena vaurion aiheuttaa hot spotiksi kutsuttu ilmiö.
Sillä tarkoitetaan pinnoitteen paikallista kuumenemista.
Toistaiseksi valvonta ei kata telan pinnoitetta kokonaisuutena.
Tässä työssä tutkittiin, mitä menetelmiä nykyinen tekniikka tarjoaa pinnoitteen käytön aikaisen vaurioitumisen estämiseksi.
Joittenkin menetelmien soveltumista kokeiltiin käytännössä.
Sopivan menetelmän löytyminen mahdollistaisi telapinnoitteen automaattisen diagnostiikan.

Telapinnoitetta valvotaan perinteisesti pistemäisillä lämpötilamittauksilla.
Pistemittauksilla havaitaan kuitenkin vain telan ympäri kiertävät pantamaiset ilmiöt.
Paikallisten kuumentumien havaitsemiseksi vaaditaan menetelmältä erityisiä ominaisuuksia tai järjestelyjä.
Työn tärkeänä osana pohdittiin niitä vaatimuksia, joita prosessin luonne asettaa mittausmenetelmälle.
Vaatimuksista vaikein on telan suuri pyörimisnopeus.

Koska hot spotin kehittyminen alkaa yleensä taustaan verrattuna erivärisistä tarttumista ja koska hot spot nimensä mukaisesti kehittää lämpöä, on kameratekniikka näkyvän valon tai infrapunan alueella yksi ratkaisu valvontaan.
Näkyvän valon kamerat ovat käytännössä kaikki videosignaalia tuottavia CCD-kameroita.
Suurimmassa osassa lämpökameroita kuva muodostetaan käyttämällä mekaanisesti liikkuvia peilejä.
Kameratekniikkaan liittyy läheisesti kuvankäsittely.
Kolmantena vaihtoehtona käsiteltiin värähtelymittausten soveltamista diagnostiikkaan.
Johtoajatus on, että kohouma telan pinnalla aiheuttaa laakeripesistä mitattavissa olevan säännöllisen iskun.

Työssä käsiteltiin halutun informaation erottamista havaintomenetelmän tuottamasta tiedosta.
Käytännön kokeiden perusteella parhaimmalta ratkaisulta pinnoitediagnostiikkaongelmaan vaikuttaa värähtelymittausten käyttö.
Toimiva värähtelyjen mittaukseen perustuva järjestelmä on mahdollista saada aikaiseksi muihin vaihtoehtoihin perustuvia järjestelmiä nopeammin.
ED:1997-06-18
INSSI tietueen numero: 12267
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI