haku: @instructor Forssell, Pirkko / yhteensä: 12
viite: 5 / 12
Tekijä:Lahelin, Mika
Työn nimi:Tärkkelyspolymeerikalvojen hapenläpäisyominaisuudet
Oxygen permeability of starch polymer films
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:vii + 84 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Forssell, Pirkko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3827   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tärkkelys on luonnonpolymeeri, joka rakentuu kahdesta glukoosipolymeeristä: lineaarisesta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia ensi sijassa polymeerin rakenteen vaikutusta hapenläpäisyominaisuuksiin .
Kirjallisuusosassa tarkasteltiin tärkkelyksen mekaanisia ja läpäisyominaisuuksia.
Tärkkelyksen ohella tutustuttiin myös proteiini- ja selluloosakalvojen ominaisuuksiin, koska kyseisten kalvojen potentiaaliset sovelluskohteet ovat vastaavia kuin tärkkelyksen.
Myös hydrofiilisten synteettisten polymeerien ominaisuuksia käsiteltiin lyhyesti kirjallisuusosassa.
Työn kokeellisessa osassa tärkkelyskalvojen ominaisuuksia verrattiin eteenivinyylialkoholi-polyeteenimonikerroskalvon ja polyamidin ominaisuuksiin, joilla tiedetään olevan alhainen hapenläpäisy.

Vetolujuus-venymäkäyristä havaittiin amyloosikalvojen olevan rakenteeltaan selvästi erilaisia kuin amylopektiinikalvot.
Amyloosikalvoilla esiintyi myötöraja, kun taas amylopektiini oli selvästi hauraampi materiaali.
Amyloosi- ja amylopektiinikalvojen vetolujuuden havaittiin laskevan pehmittimenä käytetyn glyserolin pitoisuuden noustessa.
Amyloosilla havaittiin selvää venymän kasvua vasta glyserolipitoisuudella yli 20 %.
Amylopektiinillä venymä oli käytännössä vakio, se ei riippunut glyserolipitoisuudesta.
Amyloosilla havaittiin olevan kaksi lasipistettä.
Näistä alemman arveltiin johtuvan glyserolista ja ylemmän puolestaan amyloosista, johtuen osittaisesta faasien erottumista.
Kaksi lasipistettä viittaa siihen, että vesi on tärkkelykselle parempi liuotin kuin glyseroli.

Amyloosi- ja amylopektiinikalvojen välillä ei havaittu merkittäviä eroja hapenläpäisyn suhteen eli polymeerin rakenne ei vaikuttanut hapenläpäisyyn.
Tärkkelyskalvojen hapenläpäisyn havaittiin sen sijaan riippuvan pehmitinpitoisuudesta, vesipitoisuudesta ja lämpötilasta.
Korkeampi pehmitinpitoisuus nosti hapenläpäisyä.
Rh:lla 50 % tärkkelyksen hapenläpäisy oli samaa kertaluokkaa kuin PA:lla ja EVOH:lla.
Kosteuden noustessa tärkkelysten hapenläpäisy kasvoi eksponentiaalisesti ollen 90 %:n kosteudella selvästi korkeampi kuin vertailumateriaaleilla.
Myös lämpötilan nosto kasvatti tärkkelyksen hapenläpäisyä.

Tärkkelyskalvojen vesihöyrynläpäisy oli paljon suurempaa kuin synteettisillä vertailupolymeereillä.
Amylopektiinikalvojen vesihöyrynläpäisy oli noin kaksinkertaista amyloosikalvolhin verrattuna.
Vesihöyrynläpäisy oli glyserolipitoisuudesta riippumatta lähes vakio sekä amyloosi- että amylopektiinikalvoille.
Amyloosikalvo liukeni veteen erittäin hitaasti, kun taas amylopektiinikalvon veteenliukeneminen oli paljon nopeampaa.
Tämä oli osoitus kalvojen rakenteen erilaisuudesta.
ED:1998-12-09
INSSI tietueen numero: 13733
+ lisää koriin
INSSI