haku: @keyword nanofiltration / yhteensä: 12
viite: 10 / 12
| Tekijä: | Liikanen, Riina |
| Työn nimi: | Kemiallinen saostus nanosuodatuksen esikäsittelynä |
| Coagulation as a Pre-treatment for Nanofiltration | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | 116 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
| Valvoja: | Laukkanen, Risto |
| Ohjaaja: | Yli-Kuivila, Jukka |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/86778 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | vedenkäsittely kemiallinen saostus nanosuodatus MFI SDI water treatment coagulation nanofiltration |
| Tiivistelmä (fin): | Kemiallinen saostusprosessi on yleisin Suomen pintavesilaitoksilla käytössä oleva vedenkäsittelymenetelmä. Tiukentuneet veden laatuvaatimukset edellyttävät näiden vanhojen laitosten toiminnan tehostamista. Nanosuodatuksella saadaan tuotettua orgaanisen ja mikrobiologisen aineksen poiston suhteen erittäin korkealaatuista, laatuvaatimukset täyttävää vettä, joten se voidaan liittää kemiallisen saostusprosessin jälkeen vedenkäsittelyn viimeisteleväksi vaiheeksi. Nanosuodatuskalvojen tukkeutuminen on prosessin tehokasta ja taloudellista käyttöä rajoittava tekijä. Kalvojen tukkeutuminen riippuu voimakkaasti paitsi kalvon rakenteesta ja kalvoyksikön ajotavasta, luonnollisesti myös prosessin syöttöveden laadusta. Nanosuodatusta edeltävän kemiallisen saostusprosessin optimointi sellaiseksi, että kemiallisesti saostettu syöttövesi on ominaisuuksiltaan mahdollisimman vähän nanosuodatuskalvoja tukkivaa. onkin prosessiyhdistelmän käytön ehdoton edellytys. Tässä tutkimuksessa on haettu Espoon Dämmanin pintavesilaitoksen raakaveden optimaalista kemiallisen saostuksen saostuskemikaalia, kemikaaliannosta ja saostus-pH:ta käsitellyn veden kalvon tukkeuttamispotentiaalin perusteella. Eri kemikaalein ja kemikaaliannoksin eri saostus-pH:issa käsiteltyjen vesien kalvontukkeuttamispotentiaalia on arvioitu veden MFI- ja SDI-arvojen perusteella. Tutkimuksessa havaittiin, että alhaisimmat MFI:n ja SDI:n arvot saavutettiin Kempac 20-saostuskemikaalilla. Alhaisin saavutettu MFI-arvo oli 2,1 s/l[2] Kempac 20-annoksella 111 mg/l saostus-pH:ssa 6,6. Tämän MFI-arvon perusteella käsitelty vesi soveltuu nanosuodatuksen syöttövedeksi. Alhaisin SDI-arvo, 5,5 saavutettiin samalla kemikaaliannoksella ja samassa saostus-pH:ssa kuin pienin MFI-arvokin. Veden SDI-arvon pitäisi olla alle 5, jotta se soveltuisi nanosuodatukseen, joten SDI:n perusteella tutkimuksessa kemiallisesti saostamalla käsitellyt vedet eivät sovellu nanosuodatukseen. Tutkimustulosten perusteella ei voida antaa veden MFI- tai SDI-arvojen mukaan selkeitä optimaalisia kemikaaliannoksia tai saostus-pH:ita nanosuodatusta edeltävään kemialliseen saostukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että veden MFI- ja SDI-arvot korreloivat selvästi keskenään, mutta MFI:n tai SDI:n korrelaatiota veden TOC-pitoisuuden, UV-absorbanssin, sameuden tai alumiini- tai rautapitoisuuden suhteen ei havaittu. |
| ED: | 1999-04-13 |
INSSI tietueen numero: 14181
+ lisää koriin
INSSI