haku: @instructor Niiranen, jouko / yhteensä: 12
viite: 7 / 12
Tekijä: | Sinkkonen, Sirpa |
Työn nimi: | Anturittoman syklokonvertteri-tahtikonekäytön toiminnan tarkastelu |
Analysis of a sensorless cycloconverter synchronous machine drive | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | 100 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Sähkökäyttö ja tehoelektroniikka (S-81) |
Valvoja: | Kyyrä, Jorma |
Ohjaaja: | Niiranen, Jouko |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | sensorless synchronous machine cycloconverter estimate anturiton tahtikone syklokonvertteri estimointi |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä tarkastellaan tahtikoneen anturitonta ohjausta varten tehtyjä ratkaisumalleja. Antureilla tarkoitetaan tässä tapauksessa nopeus- ja asentokulma-antureita. Jotta moottorin säätö voidaan toteuttaa, tarvittava informaatio eri suureiden oloarvoista on pystyttävä selvittämään mitattavissa olevien suureiden ja koneparametrien avulla. Työssä on tutkittu ja simuloitu tarkemmin kulma-anturitonta ja täysin anturitonta tahtikone-syklokonvertterikäyttöä. Kulma-anturiton käyttö perustuu roottorin asentokulmaestimaatin laskentaan. Säätö vastaa muilta osiltaan perinteistä kaksiakselimalliin pohjautuvaa vektorisäätöä. Vuoestimaattia ei tosin voida laskea mitattuja staattorivirtoja ja koneparametrejä käyttäen, vaan on käytettävä jännitemallia eli integroitava mitattuja staattorijännitteitä. Asentokulmaestimaatti lasketaan vuoestimaatin, mitattujen virtojen ja koneparametrien avulla. Laskennassa käytetään hyväksi kaksiakselimallin yhtälöitä. Täysin anturittomassa käytössä ei asentokulman oloarvoa pyritä selvittämään. Ohjaus toteutetaan staattorivuon mukana pyörivässä koordinaatistossa. Jotta koneen nopeutta pystyttäisiin säätämään, on nopeudelle kuitenkin laskettava estimaatti. Se pystytään laskemaan jännitemallilla ratkaistujen vuoestimaattien ja niiden derivaattojen avulla. Vuosäätäjää järjestelmässä ei ole. Tehdyt toiminnan tarkastelut osoittavat, että suurin anturittomien käyttöjen ongelma on nimenomaan pienet nopeudet, jolloin estimaatteja ei saada tarpeeksi tarkoiksi. Tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa. Simulointituloksien mukaan ainakin käsitellyllä kulma-anturittomalla käytöllä päästään laivakäyttöjen vaatimaan tarkkuuteen. |
ED: | 1999-06-03 |
INSSI tietueen numero: 14327
+ lisää koriin
INSSI