haku: @keyword lähetin / yhteensä: 12
viite: 9 / 12
Tekijä:Lille, Tom
Työn nimi:A comparison between received power level estimation methods for practical indoor radio network planning
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2002
Sivut:61 s. + liitt. 31      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietoliikennetekniikka   (S-72)
Valvoja:Häggman, Sven-Gustav
Ohjaaja:Litzka, Matthias
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:received power
indoor radio propagation
test transmitter
test receiver
COST Multi-Wall
Intelligent Ray tracing
radio network planning
vastaanotettu teho
radioaaltojen eteneminen sisätilassa
lähetin
vastaanotin
radioverkkosuunnittelu
Tiivistelmä (fin):Sisätila GSM verkkojen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan menetelmiä ennustamaan vastaanotettu tehotaso.
Tämä diplomityö keskittyy arvioimaan eri menetelmiä vastaanotetun tehon ennustamiseen käytännön radioverkkosuunnittelua varten.
Tutkittuja menetelmiä ovat testilähetin ja -vastaanotin sekä tietokonepohjainen laskenta.

Testilähetin ja -vastaanotinmenetelmä on arvioitu kenttäkokeissa tyypillisessä monikerroksisessa toimistorakennuksessa.
Signaalivoimakkuusmittaukset 71 huoneessa suoritettiin kolmessa tunnissa.
Kaiken kaikkiaan 1219 yksittäistä mittapistettä on mitattu rakennuksen kahdessa kerroksessa.

Tietokonepohjainen menetelmä on arvioitu ennustamalla vastaanotettu teho samoille alueille jotka mitattiin kenttäkokeissa.
Tehotasoennusteet on verrattu mittauskampanjan tuloksiin.
Tietokonepohjaisessa laskennassa on vertailtu kahta ennustusmallia keskenään.
Ennustusmalleina käytettiin COST Multi-Wall- ja Intelligent Ray tracing malleja.
Mallien ennustustarkkuus arvioitiin kahdella rakennustietokannalla.
Ensimmäinen rakennustietokanta oli luotu ohjelmiston seinien oletusarvoilla ja toinen luotiin yksilöllisillä seinäominaisuuksilla.

Intelligent Ray Tracing- mallin ennustustarkkuus oli parempi kuin COST Multi-Wall- mallin.
Tosin parannettu ennustustarkkuus saatiin pidemmällä laskenta-ajalla.
Laskenta-aika COST Multi-Wall mallille oli kokoluokkaa sekunteja ja Intelligent Ray Tracing mallille laskenta-aika oli kokoluokkaa tunteja.
Eniten aikaa kuluttava tehtävä oli silti rakennustietokannan luonti laskentaohjelmistolle.
Rakennustietokannan luonti kesti 20 tuntia.

Tämä tutkimus osoittaa, että ennustustarkkuus paranee käyttämällä yksilöllisiä seinämäominaisuuksia molemmille ennustusmalleille.
Yksilöllisten seinäominaisuuksien lisäys rakennustietokantaan on kuitenkin aikaa vievää.

Sisätilaverkon toteutuksen kokonaiskustannuksia voidaan alentaa kartoittamalla asennusmahdollisuuksia mittausten yhteydessä.
Toisaalta, tietokonepohjainen laskenta mahdollistaa verkon suunnittelun ennen rakennuksen valmistumista.

Mittaus- ja laskentamenetelmät eivät ole toisiaan poissulkevia, ne täydentävät toisiaan.
Sopiva menetelmä tulisi valita tapauskohtaisesti.
ED:2002-04-29
INSSI tietueen numero: 18470
+ lisää koriin
INSSI