haku: @keyword tiheys / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 8 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lampinen, Saija
Työn nimi:Paperin tilastollinen lujuustarkastelu koepaperikoneympäristössä
A statistical study of paper strength properties on a pilot paper machine environment
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:110      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Muhonen, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  537   | Arkisto
Avainsanat:strength
density
mixed model
lujuus
tiheys
sekamalli
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka tilastollinen sekamalli soveltuu paperin lujuusominaisuuksien mallintamiseen.
Lisäksi haluttiin tietää, mitkä tekijät ovat merkittävimmässä asemassa paperin lujuuden muodostumisessa: massa-, prosessi- vai paperikonekonseptimuuttujat.
Kirjallisuuden avulla perehdyttiin paperin kuivalujuuteen vaikuttaviin tekijöihin, vaikkakaan työ ei sisällä erillistä kirjallisuusosaa.
Tilastollista analyysia varten koepaperikoneelta kerättiin tietoja usean vuoden ajalta ja näiden perusteella mallinnettiin LWC- ja SC-paperin geometrinen vetoindeksi ja tiheys sekä lisäksi LWC-paperin konesuuntainen vetoindeksi ja poikkisuuntainen repäisyindeksi sekä palstautumislujuus (Scott Bond).
Märkälujuudet rajattiin tämän työn ulkopuolelle.
Tilastollista sekamallia käytettiin tässä työssä ulkopuolisena työkaluna eikä kyseisen mallinnusmenetelmän kehitys kuulunut diplomityön aihepiiriin.
Myöskään sekamallin matemaattista teoriaa ei työssä käsitelty.

Koeajopisteet jaettiin kahteen osaan sen mukaan, oliko niissä käytetty tärkkelystä vai ei, sillä tärkkelyksen tiedettiin vaikuttavan voimakkaasti paperin lujuusominaisuuksiin.
Mallinnuksen tuloksia havainnollistettiin niin sanottujen säätömatriisien avulla.
Kyseisistä kuvista ilmeni myös koepistedatan mediaani suhteessa aineiston minimi- ja maksimiarvoihin.

Kaikkiin mallinnettuihin ominaisuuksiin vaikutti eniten massamuuttujat: massatyyppi, täyteainetyyppi ja -pitoisuus sekä tärkkelyspitoisuus paperissa.
Näiden tekijöiden lisäksi mallin antamien tulosten perusteella tilastollisesti merkittäviksi lujuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat muun muassa nopeusero puristimen ja kuivatusosan välillä ja kenkäpuristimen kuormitus.
Paperikonekonseptit eivät mallinnustulosten perusteella vaikuta paperin lujuusominaisuuksiin.
Mallinnettaville suureille laskettiin selitysasteet, jotka kuvaavat sitä, kuinka hyvin mallinnuksessa käytetty data pystyi selittämään kyseisissä suureissa ilmennyttä variaatiota.
Selitysasteet vaihtelivat 0,56 - 0,9 välillä, mistä voidaan todeta, että mallinnuksessa onnistuttiin eräiden suureiden osalta erittäin hyvin.
Eniten selittämätöntä vaihtelua jäi SC-paperin geometrisen vetoindeksin malliin ja vähiten LWC-paperin tiheyden sekä repäisyindeksin malleihin.
Mallinnustuloksia todennettiin yhden päivän SC-paperikoeajossa Rautpohjan koekoneella.
Lopuksi työssä tarkasteltiin kahden viiraosauusinnan vaikutuksia paperin lujuusominaisuuksiin.

Tilastollinen sekamalli osoittautui hyväksi työkaluksi paperin lujuusominaisuuksien mallintamisessa.
Massatietojen puutteellisuuksista johtuen mallinnuksessa ilmenneet lujuuteen vaikuttavat tekijät eivät olleet kaikilta osin täysin kirjallisuutta vastaavia.
Tilastollisessa analyysissa käytettävään aineistoon tulisikin jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota.
ED:2005-01-26
INSSI tietueen numero: 26693
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI