haku: @keyword history / yhteensä: 12
viite: 10 / 12
Tekijä: | Hämäläinen, Taru |
Työn nimi: | Painettujen merikarttojen ulkoasun kehittyminen Suomen alueella |
Development of the layout of the printed sea charts in the Finland's area area | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | x + 105 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
Oppiaine: | Kartografia ja geoinformatiikka (Maa-123) |
Valvoja: | Virrantaus, Kirsi |
Ohjaaja: | Ahonen-Rainio, Paula |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
Avainsanat: | sea chart symbology production engineering history merikartta symboliikka tuotantotekniikka historia |
Tiivistelmä (fin): | Työn tavoitteena oli selvittää merkittävimpiä ulkoasun muutoksia painetuissa merikartoissa sekä syitä siihen, miksi muutokset ovat tapahtuneet. Työssä tutkittiin erityisesti karttojen rantaviivan tarkkuutta sekä symboliikan kehittymistä. Työssä tarkasteltiin merenmittausmenetelmien ja Merenkulkulaitoksen historiaa kirjallisuustutkimuksena, jota täydennettiin haastattelemalla Merenkulkulaitoksen työntekijöitä. Tämä katsaus antaa yleiskuvan siitä, kuinka merikartat ovat saaneet alkunsa ja miten niiden ulkoasu on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi. Työssä tutkittiin empiirisesti yhteensä 16 painettua karttaa Merenkulkulaitoksen arkistosta. Kartat ovat Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja Suomen itsenäisyyden ajoilta aina 1750-luvulta nykypäiviin asti. Tutkimusalueeksi valittiin Hangon seutu, koska meriliikenne on ollut siellä vilkasta ja täten alueesta on tehty jo varhain merikarttoja. Karttojen ulkoasuun ovat vaikuttaneet kulloinkin sen aikakauden merenmittaus- ja navigointitekniikka sekä kartankäyttäjien vaatimukset, poliittiset intressit sekä standardit, tuotantotekniikka ja Suomen luonnonympäristö. Suurimmat muutokset kartoilla ovat olleet käsin piirretyn mustavalkoisen kartan muuttuminen värilliseksi kehittyneen painotekniikan ansiosta, tietokoneavusteiseen karttatuotantoon siirtyminen, jolloin karttakohteiden määrä lisääntyi kartoissa ja kartanpiirtäjän persoonallinen kädenjälki katosi, ja IHO:n standardin käyttöönotto, joka toi uudet värit ja uusia symboleita kartoille. Karttojen symboliikka on kehittynyt pikkuhiljaa nykyisenlaiseksi ja täsmentynyt yhä tarkemman karttatiedon esittäjäksi. Rantaviivojen tarkkuutta tutkittiin kahdesta erikokoisesta alueesta lukemalla koordinaatteja ja vertaamalla rantaviivan muotoa silmävaraisesti. Tarkkuudesta huomattiin, että leveyspiirit on mitattu aina melko tarkasti, mutta pituuspiirissä on ollut virhettä enemmän. Rantaviivojen muoto on tunnistettavissa vanhimpia tarkasteltuja karttoja lukuun ottamatta. |
ED: | 2006-12-27 |
INSSI tietueen numero: 32818
+ lisää koriin
INSSI