haku: @keyword bioenergy / yhteensä: 12
viite: 4 / 12
| Tekijä: | Neuvonen, Samuli |
| Työn nimi: | Spatial analysis in assessing bioenergy potentials |
| Paikkatietoanalyysit bioenergiapotentiaalien arvioinnissa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | viii + 74 + [9] Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Kartografia ja geoinformatiikka (Maa-123) |
| Valvoja: | Virrantaus, Kirsi |
| Ohjaaja: | Teiniranta, Riitta |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 505 | Arkisto |
| Avainsanat: | bioenergy geoinformatics bioenergia geoinformatiikka |
| Tiivistelmä (fin): | Käynnissä olevan, ihmisen toiminnasta johtuvan ilmastonmuutoksen lieventäminen edellyttää muutoksia energiantuotantojärjestelmissämme. Bioenergian kestävä käyttö ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä ja voi auttaa myös typpioksidipäästöjen vähentämisessä. Energiankäyttöön tarkoitettujen biomassojen tuotannon lisääminen sopii myös yhteen Euroopan yhteisön ruoantuotannon kontrollointiin tähtäävien tavoitteiden kanssa sekä tukee maaseudun kehitystä ja työllisyyttä, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä. Tarjolla olevaa bioenergiapotentiaalia on arvioitu lukuisissa tutkimuksissa. Viime aikoina spatiaalisten tekijöiden merkitys näissä arvioinneissa on huomattavasti lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella paikkatiedon ja paikkatietoanalyysien käyttöä bioenergiapotentiaalien arvioinnissa eri tarkastelumittakaavoilla. Tutkimus koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta, joiden voidaan katsoa edustavan maailmanlaajuista, alueellista ja paikallista tarkastelutasoa. Ensimmäisessä arvioidaan EPIC-kasvumallin ja globaalien paikkatietoaineistojen käytettävyyttä bioenergiapotentiaalien arviointiin. Toisessa analysoidaan viljelymaiden, teiden ja voimalaitosten alueellista verkostoa käytettävissä olevan bioenergiapotentiaalin ja bioenergian kustannusten arvioimiseksi. Kolmannessa tapaustutkimuksessa kehitetään klusterointialgoritmi, jonka avulla voidaan arvioida tarjolla olevia sijaintipaikkoja uusille, bioenergiaa käyttäville lämpölaitoksille sekä näille laitoksille asetettavia kapasiteettivaatimuksia. Tapaustutkimusten perusteella muodostetaan kokonaiskuva eri menetelmien käyttökelpoisuudesta eri tarkastelumittakaavoilla. Kaikki tutkimuksessa käytetyt menetelmät osoittautuivat hyvin soveltuviksi bioenergiapotentiaalien arviointiin. Tutkimustapaukset havainnollistavat miten tärkeitä ovat oikean tarkkuustason valinta suhteessa tarkasteltavaan mittakaavaan ja tutkimusasetelmien yksinkertaistaminen. Tutkimuksen perusteella on selvää, että paikkatietoanalyyseillä on hyvin paljon käyttöä bioenergiapotentiaalien arvioinnissa, riippumatta tarkastelumittakaavasta. Energiakasvien tuotantopotentiaalit, energiabiomassojen tuotantokustannukset ja uusien bioenergiaa hyödyntävien laitosten rakentamismahdollisuudet ovat kaikki riippuvaisia maantieteellisistä sijainneista ja verkostoista. |
| Tiivistelmä (eng): | In order to abate the accelerated, human induced changes to our climate, changes have to be made in our systems of energy production. Sustainable use of bioenergy causes no net emissions of CO2 and can help to reduce the emissions of NOx. Increased biomass production also coincides with the measures taken in the European Community to control food production and with issues of rural development and jobs, self-sufficiency in energy production and improved competitiveness. There have been numerous studies dedicated to assessing the actual potential for bioenergy. In the recent years, spatial aspects have gained much importance in these assessments. The purpose of this study is to examine the use of geographical information and spatial analysis in estimating the potential for bioenergy use on different scales. The study comprises of three cases, which can be seen to represent global, regional and local levels of analysis. Firstly, the usability of the EPIC model (Erosion Productivity Impact Calculator) and global level geographical datasets to estimate the potentials of bioenergy crop production is examined. Secondly, a regional network of arable lands, roads and power plants is analyzed spatially to estimate the potential volumes and costs of bioenergy. Thirdly, a clustering algorithm was developed for determining the best potential locations for and capacities of bioenergy power plants. Based on the results, the usability of these different methodologies on different scales is discussed. In this study, all of the approaches used were found suitable for bioenergy assessments. The study cases demonstrate the necessity of choosing the level of detail suitable for each scale of observation and of simplifying the problem configuration. Based on this study it is clear that spatial analysis has much to offer when it comes to assessing potentials for bioenergy, regardless of the scale at which the issue is examined. Production potential of bioenergy crops cost of bioenergy biomass and possibilities for building new bioenergy facilities are all dependent on geographical locations and networks. |
| ED: | 2010-07-05 |
INSSI tietueen numero: 39816
+ lisää koriin
INSSI