haku: @keyword water quality / yhteensä: 12
viite: 4 / 12
| Tekijä: | Ignatius, Sonja-Maria |
| Työn nimi: | Vesistön tilan vaikutus virkistyskäyttöarvoon Paimionjoen vesistöalueella |
| Effects of water status on recreation value on river Paimionjoki watershed | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 107 + [17] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Koivusalo, Harri |
| Ohjaaja: | Marttunen, Mika |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | recreation water status recreation value water quality design probes vesistöjen virkistyskäyttö virkistyskäyttöarvo vesistön tila veden laatu muotoiluluotaimet |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda lisää ymmärrystä siitä, miten vesistön tila ja veden laatu vaikuttavat virkistyskäyttöön. Tutkimuksella hankittiin tärkeää taustatietoa Suomen ympäristökeskuksessa kehitetylle vesistöjen virkistyskäyttöhyötyjen laskentamallille (VIRVA-malli). Vesistön virkistyskäytöllä tarkoitetaan kaikkea virkistäytymistä, jossa vedellä ja vesistöllä on olennainen merkitys. Tutkimuksessa sovellettiin teemahaastattelujen tukena käyttäjätutkimuksen muotoiluluotainmenetelmiä (design probes). Haastateltavina oli viisi Paimionjoen vesistössä virkistäytyvää henkilöä. Muotoiluluotaimet sisälsivät erilaisia tehtäviä, joita tehdessään haastateltava virittäytyi aiheeseen ja jotka auttoivat tutkijaa ymmärtämään haastateltavan kokemuksia. Aihetta on tutkittu aikaisemmin lähinnä vesistöjen säännöstelyyn liittyvissä kyselytutkimuksissa ja vesienhoidon hyötyihin liittyvissä taloudellisissa arvottamistutkimuksissa, joissa virkistyskäyttöarvo perustuu rantakiinteistön arvoon. Tämä tutkimus tuo perusteellisemman ja aikaisempia tutkimuksia täydentävän lähestymistavan vesistön virkistyskäyttöarvon määrittämiseen. Virkistyskäyttöarvolla tarkoitetaan haastateltavan kokemaa arvoa vesistössä virkistäytymisestä. Haastateltavien virkistyskäyttö oli enimmäkseen uimista, veneilyä, kalastusta ja erilaista rannalla oleilua tai ulkoilua. Tutkimuksessa määritettiin vesistön virkistyskäyttötekijät eli vesistön tilaa ja veden laatua kuvaavat muuttujat, jotka ovat olennaisia haastateltavien virkistyskäytölle. Todettiin, että vesistön virkistyskäyttötekijöiden ja virkistyskäyttömuotojen välinen suhde on monimutkainen ja riippuu henkilöstä. Vesistön virkistyskäyttötekijöistä aiheutuvien haittojen kokeminen vaihteli suuresti ja samaan tilanteeseen suhtauduttiin hyvin eri tavoin. Tutkimuksessa esitetään, että virkistyskäytön laatu perustuu virkistyskäytön määrään, laatuun ja käyttäjän näkemykseen vesistön tilasta. Virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja luokiteltiin ja niiden merkittävyyttä arvioitiin systemaattisesti arviointikehikon avulla. Veden laatu vaikutti virkistyskäyttömuotoihin eri tavalla: uiminen oli virkistyskäyttömuodoista kaikkein herkin veden laadulle. Virkistyskäytölle aiheutuvat haitat olivat paljon muitakin kuin konkreettisia esimerkiksi sinilevistä aiheutuvia haittoja. Haitat vaikuttavat usein ensin virkistyskäytön laatuun ja vasta sitten määrään. Kävi myös ilmi, että pelkkä tietoisuus vesistön kehityksen suunnasta vaikuttaa siihen, kuinka hyväksi vesistö koettiin virkistyskäytön kannalta. Haittojen hyväksyttävyys riippui paljon siitä, kuinka luonnollisena tai hallittavissa olevana tilannetta pidettiin. Virkistyskäyttöarvon määrityksessä on arvioitava, kuinka paljon sopeutuminen ja tottuminen vähentävät haittojen kokemista. Vesimaiseman merkitys virkistyskäyttöhyötyjen arvioinnissa tulee tärkeytensä vuoksi ottaa huomioon, eikä arviointi saa perustua vain vesistön arvoon ns. vesiharrastusten mahdollistajana. Tutkimuksen tärkeä johtopäätös on, että ihmisillä on kotivesistöönsä kokonaisvaltainen suhtautuminen ja siitä on vaikea erottaa pelkkä "virkistyskäyttäjän" näkökulma. |
| Tiivistelmä (eng): | The objective of this study was to give a better understanding on how the status and water quality of a waterbody affect recreation. The study enhanced the theoretical basis of a model "VIRVA" designed at Finnish Environment Institute for estimating the recreation benefits of a waterbody. The concept "recreation" refers to all kinds of recreational outdoor activities that are essentially linked with waters. The study had an approach combining thematic interviews and design probe-methods of user-centred-design in the field of water resources engineering. The case study was conducted in river Paimionjoki watershed in south-western Finland, where five persons were interviewed on how the water quality affects their recreational use. Design probes included various exercises for interviewees to familiarize themselves with the topic and to aid the researcher in understanding the interviewees' experiences. Water recreation value has previously been estimated mainly using surveys within water regulation studies and economic valuation studies, in which the recreation value is based on the price of waterfront properties or on willingness to pay for the amount of welfare change. This study complements previous studies with a different and more profound approach to assessing water recreation value. The core is the recreation user's view of the Significance of the waterbody, and recreation value means the benefits he experiences. Water recreation of the interviewees included mainly swimming, fishing, boating and pastimes on the waterfront. It was important to find out what water quality means to recreation users and which elements of the water status and water quality should be taken into account when determining the recreation value. Hence, so called water recreation factors were defined. Water recreation factors are such indicators of water status and water quality that are of great importance for recreation. It was discovered that the relationship between recreation factors and different forms of recreation is multidimensional and is highly dependent on the user. In the study it is stated that the recreation value consists of the quantity of recreation, the quality of recreation and it depends on how the recreation user sees the future development of the water status. Impairments caused to recreation were classified and their significance was assessed in a systematic way. Water quality had different impacts depending on the form of recreation: swimming was most susceptible to water quality. It was also stated that the consciousness of the interviewees about the development of water status had a great impact on how suitable the water was considered to be for recreation. In many cases the impairments affected the quality of recreation, not the quantity. The acceptability of impairments depended on how natural and how manageable the current status of water was considered. Crucial elements affecting the recreation value were familiarization and adjustment to impairments. Even though the water recreation is usually perceived as water contact recreation like swimming, boating and fishing, it was apparent that also enjoying the water scenery is correspondingly very important. Thus assessing recreation values shouldn't be based solely on water contact recreation, but the importance of water scenery must also be taken into account. An important conclusion of the study is that recreation users have a holistic view of their waterbody and it is difficult to discriminate the recreational aspect from other aspects. |
| ED: | 2013-01-16 |
INSSI tietueen numero: 45828
+ lisää koriin
INSSI