haku: @keyword water quality / yhteensä: 12
viite: 3 / 12
| Tekijä: | Lehtoranta, Virpi |
| Työn nimi: | Vesienhoidon arvo Vesijärvelle |
| The economic value of water management for Lake Vesijärvi | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | 101 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Koivusalo, Harri |
| Ohjaaja: | Huhtala, Anni |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201507013627 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | lakes eutrophication restoration water quality contigent valuation method CVM environmental good valuation payment card Torbit model for grouped data järven kunnostus rehevöityminen vedenlaatu ehdollinen arvottaminen ympäristöhyödyke arvottaminen maksukortti Torbit regressiomalli |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää vesienhoidon rahamääräisiä hyvinvointivaikutuksia. Vesienhoidon kysyntää tutkittiin Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella tilanteessa, jossa Enonselän vedenlaatu nostettaisiin tyydyttävältä tasolta hyvään käyttökelpoisuustasoon. Tutkimuksessa käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää. Kotitalouksilta kysyttiin maksuhalukkuutta osallistua vesienhoidon kustannuksiin. Tutkimus toteutettiin postikyselynä 2 550 satunnaisesti valitulle kotitaloudelle Lahdessa ja Hollolassa. Palautetuista vastauksista analyysiin päätyi 1 362 käyttökelpoista vastausta eli 54 % otoksesta. Kotitalouden todennäköisyyttä osallistua vesienhoidon markkinoille selitettiin logistisen regressioanalyysin avulla. Vahvin syy osallistumiselle oli halu säilyttää hyvässä tilassa olevat vesistö tuleville sukupolville. Kotitalouden keskimääräinen maksuhalukkuus ja maksuhalukkuuden mediaani estimoitiin ei-parametrisin (Turnbullin menetelmä), osittain parametrisin (Kriströmin menetelmä) ja parametrisin (Tobit regressio) menetelmin. Ensiksi mainitun menetelmän perusteella kotitaloudet olivat valmiita maksamaan vuosittain 12 euroa varmasti, 19 euroa melko varmasti ja 34 euroa (2010) varmuudella en ole varma maksaisiko seuraavan viiden vuoden aikana Vesijärvirahastolle. Vuotuiset kokonaishyödyt tyydyttävän tilan paranemisesta hyvälle käyttökelpoisuustasolle ylittävät 1,3 - 2,5-kertaisesti Enonselän vesienhoidon vuosikustannukset. Asenteiden ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä valitun maksusumman suuruuteen tutkittiin Tobit-regressiomallin avulla. Mm. suurituloisemmat ja hoitorahastoon uskovat valitsivat suurempia summia kuin pienempituloiset ja hoitorahastoa epäilevät kotitaloudet. Lisäksi usko kunnostusmenetelm än toimivuuteen ja varmuuteen nosti keskimääräistä maksuhalukkuutta. |
| Tiivistelmä (eng): | The objective of this study was to measure welfare changes in monetary terms for water management. A multiple bounded discrete choice contingent valuation approach was used, which allowed the respondent to state the household's willingness to pay for restoration work. A questionnaire was sent to 2 550 randomly sampled residents of the city of Lahti and the municipality of Hollola, of whom 1 362 (54 %) responded. The purpose was to assess consumers' willingness to pay (i.e. WTP, compensating surplus) for change in water quality in Enonselkä, a Bay of Lake Vesijärvi. It was explained that a change in water quality from satisfactory to good use level would require lake restoration measures. WTP was estimated for two different water management methods: A) precipitation of lake phosphorus, and B) watershed management combined with lake water aeration and bio manipulation. Although the results showed no difference in the mean WTP or in the number of the respondents on the "water management market", the residents of Lahti and Hollola preferred the second management alternative to the lake phosphorus precipitation. The mean and the median WTP were estimated by the use of non-parametric (Turnbull estimator), semi-parametric (Kriström's model) and parametric (Tobit regression) models. The households were willing to pay 12 euros/year for certainly, 19 euros/year for almost certainly and 34 euros/year (2010) for not sure if our household would pay for the following five years (Turnbull lower estimator). A total WTP, 580,000 euros - 1,130,000 euros per year, can be compared to a cost estimate approximation of 460,000 euros. The net social benefits are positive, which indicates that the implementation of water management in the study area is socially desirable. According to this study the benefit-cost ratio varied between 1.3 and 2.5. |
| ED: | 2013-09-16 |
INSSI tietueen numero: 47222
+ lisää koriin
INSSI