haku: @supervisor Laine, Seppo / yhteensä: 122
viite: 9 / 122
Tekijä: | Hurme, Mika |
Työn nimi: | Kokeellinen tutkimus pinnankarheuden vaikutuksesta turbulenttiin rajakerrokseen |
An Experimental Study of the Effect of the Surface Roughness on the Turbulent Boundary Layer | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | iii + 73 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Lentotekniikka (Kul-34) |
Valvoja: | Laine, Seppo |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 2392 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn alkuperäisenä tarkoituksena oli tutkia pinnankarheuden ja pituussuuntaisen painegradientin yhteisvaikutusta turbulenttiin rajakerrokseen. Sisältö kuitenkin muuttui uuden tuulitunnelin käyttöönotto-ongelmien vuoksi. Työ koostuu tunnelin toimintakuntoon saattamisesta, nopeusprofiilien mittaamisesta sileän pinnan sekä erilaisten karheiden pintojen yläpuolella, paikallisen kitkakertoimen ja ekvivalentin hiekkajyväskarheuden määrittämisestä sekä tulosten analysoinnista. Tunnelin virtauslaatua paranneltiin käyttämällä hunajakennoa ja trippauslankaa suuttimessa. Mittatilan jälkeen diffuusorissa jo oleva rajakerrospuhallus ohjattiin uudelleen ja keskimmäiseen diffuusoriin asennettiin toinen lisäpuhallus. Myös erilaisia pyörteittimiä kokeiltiin, mutta niillä ei ollut vaikutusta virtauksen laatuun. Virtauksen yhden nopeuskomponentin turbulenssiaste saatiin putoamaan 1,2%:sta n. 0,3%:iin. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi tunnelin imuaukkoon asennetusta hunajakennosta. Nopeusprofiilimittaukset tehtiin kuumalanka-anemometritekniikalla käyttäen yhden nopeuskomponentin U-lankaa. Paikallinen kitkakerroin määritettiin mitatuista nopeusprofileista epäsuorasti käyttämällä Bandyopadhyayn menetelmää. Tämän ohella käytettiin Furuyan menetelmää karheiden pintojen origonsiirtymän määrittämiseksi. Ekvivalentti hiekkajyväskarheus määritettiin Clauserin menetelmällä. Saadut kitkakertoimet poikkeavat hieman kirjallisuudesta löytyneillä likikaavoilla lasketuista. Origon siirtymä karheimmalle pinnalle oli melkein yhtä suuri kuin sen karheuselementtien fysikaalinen korkeus. Ekvivalentit hiekkajyväskarheudet olivat melkein kolminkertaisia tähän korkeuteen verrattuna. Työhön sisällytettiin osa samanlaisista mittauksista, joita tehtiin paperikoneissa käytettäville kuivatusviiroille. Niiden avulla saatiin muodostettua yhtälö kitkakertoimelle funktiona ekvivalentista jyväskarheudesta sekä rajakerroksen liikemääräpaksuudesta. Furuyan menetelmän todettiin olevan erittäin herkkä sovitealueen valinnalle varsinkin karheimman pinnan kohdalla. Menetelmän toimivuutta tutkittiin hieman tarkemmin. |
ED: | 2001-12-05 |
INSSI tietueen numero: 18084
+ lisää koriin
INSSI