haku: @supervisor Siitonen, Tuomo / yhteensä: 124
viite: 90 / 124
| Tekijä: | Schulman, Vera |
| Työn nimi: | Det osynliga rummet |
| The invisible room | |
| Näkymätön huone | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1997 |
| Sivut: | Kieli: swe |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Tarve tähän tutkimukseen syntyi visuaalisuuden ylikorostumisesta tämän päivän arkkitehtuurissa. Näköaistin painottaminen on tuonut mukanaan steriilejä ympäristöjä, joiden estetiikka rakentuu ainoastaan visuaalisista elementeistä. Syntyi kysymys siitä, miten tällainen ympäristö aukeaa näkövammaiselle henkilölle. Tässä tutkimuksessa kartoitan erityisesti ei-visuaalisia esteettisiä tilakokemuksia, painottaen sokeiden henkilöiden esteettisiä tilakokemuksia. Päämääränäni on ollut kartoittaa missä määrin tällainen kokemus on mahdollinen ja mihin se perustuu. Tutkimuksessa on kvalitatiivinen, suppea kvantitatiivinen ja kuvaava osa. Haastatteluun perustuvaan kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistui kymmenen sokeaa (kaksi aikuisena ja kahdeksan lapsena sokeutunutta) henkilöä. Haastattelujen jälkeen tein kyselyn kartoittamaan haastattelutulosten yleisyyttä. Haastattelun ja kyselyn pohjalta suunnittelin ja rakensin kuvaavan osan, jonka päämääränä on kuvata eri aistien merkitys kokonaisvaltaisessa tilakokemuksessa. Tulokset olen jakanut sekä aistien että eri tyyppisten esteettisten kokemusten mukaan. Mukaan olen ottanut myös näkövammaisille tärkeitä toiminnallisia kysymyksiä, koska ne osoittautuivat tärkeiksi esteettisessä arvioinnissa. Kuulo ja tunto vaikuttavat olevan tärkeimpiä aisteja näkövammaisen arvioidessa tilaa esteettisesti. Myös hajuaistia ja lihastuntoa hyödynnetään, mutta niiden merkitys on mahdollisesti yhteydessä lähinnä mielikuvan luomiseen. Mielikuvan merkitys esteettisessä arvioinnissa saattaa olla keskeinen. Tämä mielikuva perustuu niihin havaintokuviin, jotka näkövammainen saa muiden aistien kun näön avulla. On mahdollista että mielikuva peittää visuaalisten aistimusten puutteen esteettisessä arvioinnissa. Näin käy kuitenkin vain, mikäli tilan visuaaliset ominaisuudet yhtyvät sen haptisiin ja auditiivisiin ominaisuuksiin. Lisätutkimus siitä, missä määrin tämä esteettinen kokemus yhtyy visuaaliseen estetiikkaan, olisi tarpeellinen, koska kokemukselliset huonearvioinnit puuttuvat tästä tutkimuksesta. Esteettinen tilakokemus ilman näköaistimuksia vaikuttaa kuitenkin olevan mahdollinen, eikä sen laatu merkittävästi eroa visuaalisesta tilakokemuksesta. Tämä merkitsee että esteettisesti kestävän ympäristön luominen näkövammaisille on mahdollista. Tällaisen ympäristön uskoisi olevan esteettisempi ja inspiroivampi myös näkeville, kun muut aistit voivat osallistua tilan ja kogiton dialogiin. |
| ED: | 1998-01-22 |
INSSI tietueen numero: 12889
+ lisää koriin
INSSI