haku: @supervisor Siitonen, Tuomo / yhteensä: 124
viite: 88 / 124
| Tekijä: | Ahava, Tero |
| Työn nimi: | Helsingin Alppilassa sijaitsevan kerrostalokorttelin täydentäminen |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1998 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Työn aihe ja lähtökohdat. Diplomityön aihe on Helsingin Alppilassa sijaitsevan korttelia 373 täydentävien rakennusten suunnittelu. Kortteli sijaitsee Vesilinnan- ja Viipurinkatujen välissä Lenininpuiston. pohjoispuolella. Alunperin umpinaiseksi tarkoitettu kortteli on kalliorinteen korkeuseroista johtuen jäänyt rakentamatta kolmen tontin etelän puoleisilta osilta. Korttelin tontit on erotettu toisistaan aidoin ja autotallein, eikä pitkänomaisen muotoisesta sisäpihasta muodostu yhtenäistä kokonaisuutta. Suunnitelman yleiset ratkaisut. Korttelin muoto on täydennetty kahdella nelikerroksisella kerrostalolla, jotka on sijoitettu rakentamattomille tontinosille. Lisäksi työhön kuuluu koko korttelia koskeva pihasuunnitelma, jonka tarkoituksena on yhdistää hajanaiseksi jäänyt sisäpiha. Korttelin poikkisuuntaan katkaisevista kahdesta autotallista toinen on purettu ja sen tilalle on sijoitettu korttelin yhteinen piharakennus. Korkeuserojen aiheuttamat ongelmat on ratkaistu portaiden ja yhteistilan hissin avulla. Yhteistilojen kautta on myös siltayhteys viereiseen puistoon. Yhteistilojen ja yhtenäisemmän piha-alueen avulla on tarkoitus luoda korttelille oma identiteetti, joka yhdistää uuden ja vanhan. Suunnitelmien perustana ovat monessa suhteessa olleet ekologiset ratkaisut, joiden hyödyntämistä on tutkittu tiiviin kivikaupunkirakenteen luodessa useista ekologisista esimerkkitapauksista poikkeavan lähtökohdan. Pohjaratkaisut. Alppilan asukastiheys on suuri ja asuntojen ja ruokakuntien keskikoko Helsingin pienimpiä. Ruokakuntakokoa on pyritty kasvattamaan ja saamaan kortteliin aiempaa heterogeenisempi asujamisto suunnittelemalla alueen keskiarvoa huomattavasti suurempia asuntoja. Kaksikerroksisilla kerrostaloasunnoilla on asuntoratkaisuissa suuri osuus. Näin on saatu sijoitettua kookkaampia asuntoja kapearunkoisiin luhtikäytävätaloihin. Jokaisessa asunnossa on 6-7 m[2] viherhuone. Viherhuoneilla korvataan nykyaikaiseen asumisstandardiin kuuluva asuntoparveke, joka on kantakaupungin vanhoissa kortteleissa vieras arkkitehtoninen aihe. Vanhojen rakennusten yhteistilat ovat nykyisten normien mukaan riittämättömät, joten uusissa rakennuksissa on yhteistiloja koko korttelin tarpeisiin. Ulkoarkkitehtuuri. Uudisrakennuksia yhdistävänä arkkitehtonisena aiheena toimivat korttelin sisäpuolella yhtenäiset porrastornit sekä luhtikäytävät tuuletusparvekkeineen. Korttelin ulkopuolella uudisrakennusten räystäslinjat tukevat vanhaa rakennetta. Korttelin nykyiset rakennukset ovat pääosin tiilirakenteisia, osa rapattuja, osa tiilipintaisia. Uudet asuintalot ovat pääosin tiilisiä, piharakennus on sen sijaan rapattu. Rakennusten tiiliosat on tarkoitettu vanhan osan hengen mukaisesti muurimaisiksi, mutta uutta ilmentävät laajat ja kepeät lasiaiheet. Uusien rakennusten sijoittaminen tontille on ongelmallista korkeuseroista, vanhojen asuntojen ikkunoista sekä henkireikinä toimivista puistonäkymistä johtuen. Ongelmat on ratkaistu massoitetun ja liikenteellisten ratkaisujen avulla. Talojen väleihin on jätetty näkymiä niihin kohtiin, joissa vanhoissa pistetaloissa on päätyikkunoita. Uusiin kerrostalomassoihin on lisäksi tehty joitain yhden ja kahden kerroksen korkuisia aukkoja, joiden läpi puisto säilyy visuaalisena elementtinä korttelin sisäpuolellakin. Suunnitelman tavoitteet. Työn pääpaino on toisaalta uusien rakennusten tuomien haittojen minimoimisessa ja toisaalta korttelin uusien palvelujen ja sisäpihan yhtenäistämisen tuomien parannusten sovittamisessa vanhan rakenteen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Lopputuloksen on tarkoitus olla valmis ympäristö, josta sekä uusien että vanhojen talojen asukkaiden on mahdollista nauttia. |
| ED: | 1998-02-10 |
INSSI tietueen numero: 12958
+ lisää koriin
INSSI