haku: @supervisor Siitonen, Tuomo / yhteensä: 124
viite: 78 / 124
| Tekijä: | Salmi, Aapo |
| Työn nimi: | Raahe kanavanranta |
| Raahe the canal site | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Suunnitelma on asuinalue Raahen ns. Kauneuskanavan varteen. Rakennuspaikka on noin 500 metriä pitkä ja 150 metriä leveä alue kanavan molemmin puolin aivan vanhan puukaupungin kupeessa. Valmiina sen kerrosala on noin 16 000 m[2] ja tehokkuusluku noin 0.5. Pientä koulu/lastentarha- ja liikerakennusta lukuun ottamatta alue on kokonaan asumista. Alunperin aloitin asuinalueen suunnittelun Raahen keskustan ulkopuolella olevan Ruottalonlahden pohjukkaan kaupungin toimeksiannosta Kiinnostuin kuitenkin itse vanhankaupungin kyljessä sijaitsevasta kanavanvarresta, joka tarjoaa mahdollisuuden rakentaa veden äärelle kantakaupungin alueella. Keskustan pohjoispuolella oleva Katinhännän alue on jäänyt takapihaksi ja osa vanhoista taloista on päässyt huonoon kuntoon. Rakennettaessa kanavanrantaan uutta kaupunkiasumista myös Katinhäntä kokisi arvonnousun. Samalla estetään kaupunkirakenteen hajoaminen entisestään (asuminen on jo siirtynyt paljolti kaupunkia ympäröiville lähiö- ja omakotialueille). Kanava on rakennettu 80-luvun taitteessa puhdistamaan kaupungin lahden vettä. Se toimii kuitenkin huonosti nykyisten tierumpujen läpi ja vaatisi siltoja. Kanavan reunat sortuvat hiljalleen ja kaipaavat sitomista. Itse alue Seminaarinkadun ja Pitkänkarinkadun välissä on voimassaolevassa kaavassa merkitty puistoksi ja paikoitukseksi, joka on kuitenkin tarpeettomana jäänyt rakentamatta. Kaavallinen ratkaisu on yksinkertainen. Vanhaa ruutukaava kaupunkia jatketaan pohjoiseen yhdellä lisäkorttelirivillä, jonka keskelle jää kanava. Alueen ulkoreunoilla kulkevat autokadut ja kanavan rantoja kiertävät kävelykadut. Kuten kaupunkikin se on neljän korttelin levyinen. Alueen reunoilla on autoliikennesillat ja keskellä kävelysilta. Kaksi kaupungin kaduista päättyy siis rannan kävelykatuun. Korttelien tontit on jaettu viipaleina autokaduista kävelykatuihin. Asuinrakennuksista lähes kaikki on sijoitettu perinnettä kunnioittaen katujen varsille. Monet piharakennuksista korttelien sisäosissa reunustavat kävelykatuja ja luovat rannan puolen miljöötä. Tämä puoli on korttelin vehreämpää "sisäosaa". Kanava tarjoaa asukkaille välittömän yhteyden veteen ja mahdollisuuden venepaikkaan parinkymmenen metrin päässä kotiovelta. Talvisin kanava on yhdistävä elementti vaikkapa luistinradan muodossa. Mittakaava noudattelee vanhaa puukaupunkia. Asuintalot ovat kaksikerroksisia. Näistä kuitenkin korttelien sisään jäävät ovat hieman muita matalampia. Piharakennukset ovat yksikerroksisia. Alueella on kuten vanhassa kaupungissakin omakotitalotontteja sekä useamman perheen pihoja, joissa on sekä pientaloja patioineen, että pienkerrostaloja (4 huoneistoa/talo). Pienkerrostaloissa yhteisverantana toimii puolilämmin, väljä porrasvälikkö. Rakennukset ovat puurakenteisia ja puupintaisia. Raahella on vuosisataiset perinteet pikkukaupunkiasumisessa. Puukorttelit ovat olennainen osa myös tämän päivän kaupunkikuvaa. Suunnitelma kunnioittaa tätä perintöä. |
| ED: | 1999-03-18 |
INSSI tietueen numero: 14102
+ lisää koriin
INSSI