haku: @supervisor Siitonen, Tuomo / yhteensä: 124
viite: 70 / 124
| Tekijä: | Slotte, Kristiina |
| Työn nimi: | Matinkylän säästöpankkiopiston käyttötarkoituksen muutossuunnitelma |
| The changing plan of the purpose of use in the institute of saving bank in Matinkylä | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Matinkylän säätöpankkiopisto sijaitsee luonnonkauniilla alueella Matinkylän rannassa lähellä uimarantaa ja huvivenesatamaa. Nimensä mukaisesti se "säästöpankkiaikana" toimi opistona pankkilaisille. Nykyään opiston tiloissa on vuokralaisena Hotelli Matinlahti, joka tarjoaa yrityksille kokous- ja koulutustiloja. Nyt omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal haluaisi päästä eroon kiinteistöstä ja etsii rakennukselle uutta käyttöä ja omistajaa. Asian tiimoilta Espoon kaupunki ja Engel rakennuttamispalvelut Oy järjestivät viime vuonna liikeideakilpailun. Yksikään sen palkituista ei sellaisenaan ollut toteutuskelpoinen, mutta sekä opisto- että asumisvaihtoehto olivat palkittujen joukossa. Alueella on rakennusoikeutta n. 27.000 k-m[2], josta on käytetty vähän yli 10.000 k-m[2]. Alueella on parhaillaan menossa kaavamuutos. Entinen ainoastaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten kaava muutetaan siten, että alueen eteläosaan opiston ja rannan väliselle alueelle saa rakentaa asuinrakennuksia 13.000 k-m[2]. Rakennusten kerros korkeus vaihtelee yhdestä viiteen. Jotta merikontakti opiston kanssa säilyisi olisi parempi, jos opiston eteen rakennettaisiin matalampia rakennuksia, rivitaloja. Se olisi mahdollista, jos osa rakennusoikeudesta käytettäisiin rakentamalla opiston sisään asuntoja. Opiston pohjoispuolelle rakennetaan pari korkeampaa pistetaloa. Myös ympärillä oleva pientalovaltainen rakentaminen puoltaa asuntokäyttöä. Koska rakennuksessa on paljon yhteistiloja ja hyvät ruokailutilat, voi asumismuoto olla yhteisöasumistyyppinen. Vanhaan osaan kiinteistöä sijoitetaan vanhusten palveluasumista ja uudessa osassa on asuntoja pienille perheille, yksin asuville ja ikääntyville ihmisille. Alakerrassa on tilaa päiväkodille. Yhteistiloja ja ruokailua käyttävät kaikki ikäluokat mahdollisuuksien mukaan. Näin eräänlainen ikäpolviasuminen toteutuu. Vanhassa osassa on vanhusten palveluasuntoja 22 kpl, kooltaan 23,3 m[2] ja 39,9 m[2]. Lisäksi siellä on seurustelu- kahvi- sauna- ja kuntoilutiloja. Vanhan katoksen tilalle tulee viherhuone. Yhdyskäytävä johtaa uudelle puolelle. Keskelle uutta osaa avataan talvipuutarha ja sen ympärille rakennetaan asuntoja. Näin vältytään leveän rungon sisällä osittain ylimitoitukselta muiden tilojen suhteen. Asuntoja on 11 kpl ja koot vaihtelee 46,2-85m[2]. Tässä osassa on myös iso juhlasali ja ruokailu- ja keittiötilat. Salia voidaan vuokrata ulkopuolisille, esimerkiksi pitää iltamatyyppisiä tilaisuuksia. Alhaalla on päiväkoti, asuntoja yhteistiloja asukkaille ja kuntosalitilat. Entinen uusi asuntolasiipi muutetaan kokonaan asunnoiksi. Asuntojen koot vaihtelevat 40-66 m[2]. Niitä on yhteensä 22 kpl. Kellarissa on sauna ja lisäksi erillinen uima-allas- ja saunaosasto. Uima-allastilaa voi vuokrata ulkopuolisille. Asunnoiksi muuttaminen tulee kalliiksi, mutta asumisen saisi kyllä toimivaksi. Tosin, jos opisto- tai opetuskäyttöä löytyisi, lähinnä juuri suuria yhteistiloja ajatellen, olisi se hyvä ratkaisu. |
| ED: | 1999-06-16 |
INSSI tietueen numero: 14398
+ lisää koriin
INSSI