haku: @supervisor Leisola, Matti / yhteensä: 124
hakutulos-lista
viite: 4 / 124
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Räsänen, Markus
Työn nimi:Pilaantuneen maaperän puhdistukseen käytettävän sienikäsittelymenetelmän ekotehokkuustarkastelu
Eco-efficiency analysis of a fungal bioremediation method for contaminated soil clean-up
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:xii + 135 s. + liitt. 23      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
Oppiaine:Bioprosessitekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Leisola, Matti
Ohjaaja:Winquist, Erika ; Sorvari, Jaana
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201312168124
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1907   | Arkisto
Avainsanat:contaminated soil
bioremediation
eco-efficiency
white-not fungi
pilaantunut maaperä
PIMA
PAH
bioremediaatio
ekotehokkuus
valkolahottajasieni
phanerochaete velutina
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä uutta kehitettyä pilaantuneen maaperän puhdistukseen käytettävää sienikäsittelymenetelmää vertailtiin perinteisiin käsittelytekniikoihin ekotehokkuustarkastelun avulla.
Kirjallisessa osiossa kuvaillaan ensin pilaantumista aiheuttavia haitta-aineita ja pilaantuneita maita sekä erilaisia pilaantuneen maaperän käsittely- ja puhdistusmenetelmiä.
Lisäksi esitellään sienikäsittelymenetelmän sekä "ekotehokkuus" -käsitteen periaatteet.

Kokeellinen osio keskittyy PAH-pilaantuneen maan käsittelyyn kuudella vaihtoehtoisella menetelmällä: vaarallisen jätteen kaatopaikkasijoitus (VE-0), terminen käsittely (VE-1), bitumistabilointi (VE-2), ilmastettu sienikäsittely (VE-3), ilmastamaton sienikäsittely (VE-4) sekä ilmastettu puutarhajätekompostituote-käsittely (VE-5).
Ekotehokkuustarkastelua varten kerättiin tietoja käsittelymenetelmien kustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä saavutettavista riskien vähenemistä.
Vain VE-3:n ja VE-5:n osalta tehtiin todellisia kokeita.
Muut vaihtoehdot olivat puhtaasti hypoteettisia.

Työn pääpainona oli sienikäsittelyn vertailu muihin käsittelymenetelmiin.
Työssä toteutettiin siksi erillinen kahden tonnin mittakaavan sienikäsittelykoe PAH-pilaantuneella maalla, johon oli lisätty apuaineeksi puutarhajätekompostituotetta (PJK).
Lisäyksen jälkeen maan PAH-pitoisuus oli noin 1400 mg / kg maata (16 PAH-yhdisteen summapitoisuus).
Viisi kuukautta kestäneen käsittelyn aikana PAH-yhdisteet hajosivat samalla tavalla sekä Phanerochaete velutina -valkolahottajasienellä siirrostetussa sieniaumassa että kontrolliaumassa, jossa ei ollut siirrosta.
Maan PAH-pitoisuudet olivat viiden kuukauden jälkeen noin 100 mg / kg (sieniauma) ja 80 mg / kg (kontrolliauma).
PAH-yhdisteiden hajoaminen tapahtui molemmissa aumoissa käytännössä kokeen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.

Vertailussa ekotehokkaimmaksi menetelmäksi osoittautui terminen käsittely, joka pienensi PAH-yhdisteistä aiheutuvia riskejä tehokkaasti ja taloudellisesti, ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Toisena oli bitumistabilointi.
Myös ilmastettu puutarhajätekompostituote-käsittely ja ilmastamaton sienikäsittely pienellä sienisiirrostussuhteella suoriutuivat hyvin ekotehokkuusvertailussa.
Todettiin, että sienikäsittelyllä voi olla potentiaalia PAH-pilaantuneiden ja muiden pilaantuneiden maiden puhdistuksessa.
Ilman ilmastusta ja optimoidulla puutarhajätekompostituotteen suhteella PJK-käsittely voisi olla ekotehokas PAH-pilaantuneen maan käsittelymenetelmä.
Tiivistelmä (eng): In this Master's thesis, a novel fungal bioremediation method was compared to more conventional soil clean-up technologies to treat a certain kind of contaminated soil using eco-efficiency analysis.
In the literature part different kinds of soil contaminants and contaminated soils are introduced, as well as different kinds of technologies for cleaning up contaminated soils and areas.
The principles of the novel fungal bioremediation method and term "eco-efficiency" are also summarized.

The experimental part focuses on a treatment of PAH-contaminated soil using six alternative soil remediation methods: hazardous waste landfilling (VE-O), thermal treatment (VE-l), bitumen stabilization (VE-2), aerated fungal treatment (VE-3), and fungal treatment without aeration (VE-4) and aerated garden waste compost treatment (VE-5).
For the eco-efficiency analysis, data were compiled on the costs, environmental effects and achievable risk reductions of these alternative remediation techniques.
Actual experiments were realized only for alternatives VE-3 and VE-5.
The other alternatives were purely hypothetical.

The main objective of the work was to compare the fungal treatment method against the alternative methods, and data for its eco-efficiency appraisal was generated in a separate field study using two tons of P AH-contaminated soil.
As a pretreatment, the soil was first mixed with garden waste compost, which resulted in the PAH-concentration of approximately 1400 mg / kg (sum of 16 PAHs).
During a five-month-treatment the PAHs degraded similarly in both the fungal treatment pile (inoculated with white-rot fungus Phanerochaete velutina) and the control pile (without fungal inoculum).
After five months, the concentrations of the PAHs were approximately 100 mg / kg (fungal treatment) and 80 mg / kg (control).
The degradation of the PAHs took virtually place in both soil piles during the first three months of the experiment.

In the eco-efficiency analysis, thermal treatment turned out as the most eco-efficient method, which lowered the risks arising from PAHs effectively and economically, without significant environmental effects.
The second most eco-efficient method was bitumen stabilization.
Aerated garden waste compost treatment and fungal treatment without aeration with low inoculation ratio did also well in the eco-efficiency comparison.
It can be concluded that fungal treatment could have potential in remediation of PAH-contaminated soils, as well as other contaminated soils.
Treatment with garden waste compost could be very eco-efficient remediation method for PAH-contaminated soil when implemented without aeration and with optimized compost to soil ratio.
ED:2012-05-24
INSSI tietueen numero: 44634
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI