haku: @keyword nanosuodatus / yhteensä: 13
viite: 9 / 13
Tekijä: | Kiisto, Kalle |
Työn nimi: | Mikrobikasvu nanosuodatetussa talousvedessä |
Microbial Growth in Nanofiltrated Drinking Water | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2000 |
Sivut: | 130 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Valvoja: | Laukkanen, Risto |
Ohjaaja: | Miettinen, Ilkka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | nanosuodatus jälkikasvu biofilmi minimiravinne AOC MAP nanofiltration regrowth limiting nutrient biofilm |
Tiivistelmä (fin): | Vesilaitokselta jakeluverkostoon syötetyn talousveden laatu muuttuu putkistossa. Tyypillinen muutos mikrobiologisessa vedenlaadussa on nk. jälkikasvu eli juomaveden käsittelyprosessin läpäisseiden mikrobien lisääntyminen verkostossa. Normaalisti vesilaitokset kontrolloivat jälkikasvua lisäämällä veteen eri klooriyhdisteitä mikrobien tuhoksi. Kloorauksessa on kuitenkin havaittu haittapuolia, joista päällimmäisin on mahdollinen epätoivottavien desinfioinnin sivutuotteiden syntyminen. Mikrobit pystyvät kasvamaan erittäin matalilla kasvuravinteiden pitoisuuksilla. Tässä työssä tutkittiin, onko nanosuodatuksella tuotetussa talousvedessä riittävän alhaiset ravinnepitoisuudet hillitsemään jälkikasvua ilman, että juomavesi jouduttaisiin klooraamaan ts. onko nanosuodatettu vesi biologisesti stabiilia. Samalla pyrittiin selvittämään mikrobikasvun minimiravinne nanosuodatetussa vedessä. Putkistoihin muodostuneiden biofilmien vaikutus vedenlaatuun on arvioitu suureksi. Työssä tutkittiin, miten suuria ovat putkipinnalle kiinnittyneen mikrobiston tiheys nanosuodatetulla vedellä syötetyssä putkistossa. Fosforin lisääminen vesinäytteisiin nosti mikrobikasvun voimakkuutta huomattavasti ja se todettiin minimiravinteeksi nanosuodatetussa talousvedessä. Vaikka vedestä mitattiin alhaisia mikrobeille käyttökelpoisen hiilen (AOC) ja fosforin (MAP) pitoisuuksia (keskimäärin 23 µg AOC-C/I ja 0,12 µg PO_(4)-P/I), nousivat elinkykyisten bakteerien tiheydet 2-3 viikon kasvatusaikana muutamasta millilitrassa tasolle >10[4] CFU/ml. Kasvu pysyi heikkona muutaman päivän ajan. Useissa tapauksissa nanosuodatukseen syötetyn, kemiallisesti käsitellyn veden jälkikasvu oli nanosuodatettua vettä heikompaa. Ilmeisesti juuri pienimmät ja siten helpoimmin biohajoavat yhdisteet läpäisevät nanosuodatuskalvon. Biofilmitiheydet laskivat kemiallisesti käsitellyn veden tuottamista arvoista 50-90%. |
ED: | 2000-05-08 |
INSSI tietueen numero: 15415
+ lisää koriin
INSSI