haku: @instructor Tuhkuri, Jukka / yhteensä: 13
viite: 12 / 13
Tekijä:Saarinen, Sami-Petri
Työn nimi:Kuvaus jään kasaantumisprosessista kaltevaa tasoa vasten
Description of the pile-up process of an ice sheet against an inclined plate
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2000
Sivut:78 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Laivanrakennusoppi   (Kul-24)
Valvoja:Riska, Kaj
Ohjaaja:Tuhkuri, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4639   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työssä on kuvattu jään pitkäkestoista kasaantumisprosessia kaltevaa tasoa vasten.
Kuvaus perustuu laboratoriokokeisiin, joiden tavoitteena oli saattaa kasaantumisprosessi vaiheeseen, jossa jää ei työnny tason pinnalle asti vaan murtuu tason eteen muodostunutta kasaa vasten tai rupeaa valliintumaan kauempana kasasta.

Työn alussa tarkastellaan kasaantumisprosessin tärkeimpiä aikaisempia tutkimuksia ja esitellään työn rajaukset.
Tämän jälkeen esitellään tehdyt laboratoriokokeet.
Kokeita tehtiin 45 - 52 mm paksulla tasaisella- sekä epätasaisella jäällä.
Epätasaisen jään minimipaksuus vaihteli 21 - 36 mm välillä.
Kokeiden aikana 4.6 m levetä jääkaistaletta työnnettiin saman levyistä kaltevaa tasoa vasten tavallisesti yli 15 m.
Kokeita tehtiin 50°, 65° ja 80° tason kaltevuuskulmilla.
Tasosta mitattiin vaaka- ja pystyvoimat.
Kokeet videokuvattiin.

Työssä esitellään tehdyt laboratoriokokeet yksityiskohtaisesti.
Prosessiin liittyvien vaakavoimien yhteys visuaalisiin havaintoihin esitetään.
Apuna kuvaamisessa on käytetty kuvasarjoja, valokuvia sekä esimerkkejä mitatuista voimista.

Tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella kasaantumisprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Jään ensimmäiseen kosketukseen tason kanssa, jään kasaantumiseen tasoa vasten ja kasan horisontaaliseen kasvuun.
Kuhunkin vaiheeseen liittyvät voimat esitellään.
Kasaantuminen tason eteen koostuu purjeen kasvusta ja kasan romahduksesta.
Purjeen kasvu ja kasan romahdus muodostavat syklin, joka toistuu useaan kertaan kasaantumisen aikana.

Purjeen kasvun aikana tasoon kohdistuvat voimat kasvavat nopeasti ja kasan romahtaessa voimat putoavat.
Seuraavan purjeen kasvuvaiheen aikana voimat nousevat hieman korkeammalle kuin edellisessä vaiheessa eli kasaantumisen edetessä tasoon kohdistuvat voimat kasvavat.
Samalla tason kaltevuuskulman merkitys voimiin pienenee.

Kasaantumisen muuttuessa horisontaaliseksi voimat putoavat alemmalle tasolle kuin kasaantumisen viimeisten syklien aikana.
Horisontaalin kasvuvaiheen aikana tason kaltevuudella ei ollut merkitystä prosessin kulkuun.
ED:2000-10-04
INSSI tietueen numero: 15834
+ lisää koriin
INSSI