haku: @keyword tärinä / yhteensä: 13
hakutulos-lista
viite: 11 / 13
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Malmivaara, Kari-Matti
Työn nimi:Saven huokospainekäyttäytymisen ja tärinän mallintaminen
Modelling of Clay's Pore pressure behavior and vibration
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:68 s. + liitt. 6      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Pohjarakennus ja maamekaniikka   (Rak-50)
Valvoja:Ravaska, Olli
Ohjaaja:Koskinen, Mauri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:excess pore pressure
vibration
finite element method
railway geotechincs
huokosveden ylipaine
tärinä
elementtimenetelmä
ratageotekniikka
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä tutkittiin dynaamisen junakuorman vaikutusta huokosvedenpaineen nousuun ratapenkereen alla ja vieressä.

Tutkimukseen valittiin kohde, joka sijaitsee Turku-Uusikaupunki rataosuudella.
Valintaan vaikuttivat ratapenkereen korkeus sekä maaperän olosuhteet.

Tutkimuspaikoilta otettiin häiriintymättömät ja häiriintyneet savinäytteet, jotka tutkittiin Teknillisen korkeakoulun Pohjarakennuksen ja maamekaniikan laboratoriossa.

Huokospaineen mittausta varten asennettiin matalan ratapenkereen alle kolme huokospaineanturia ja ratapenkereen viereen kolme.
Junakuorman aiheuttamaan huokosveden ylipaineeseen vaikuttivat junakuorman suuruus, kuormituksen kesto ja mittausanturin syvyys.

Suurin huokosvedenpaineen kasvu tapahtui ratapenkereen alla keskimmäisessä anturissa.
Junan nopeudella ei ollut oleellista merkitystä huokosveden ylipaineeseen.

Diplomityön tulokset koskevat koheesiomaalle maan varaan perustettua pengertä.
Suurin sallittu akselipaino ko. rataosuudella on 22,5 t.
Radalla pääsiallisesti liikennöivien vaunujen akselipaino on kuitenkin 20 t.
Laskelmissa käytetyn koejunan akselipaino oli n. 15 t.
Raision ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella on junien nopeus rajoitettu 50 km/h.
Todellisuudessa lastissa olevat junat liikennöivät rataosuudella 40 km/h nopeudella.
Tiivistelmä (eng): This Master's Thesis examines the increase of pore pressure caused by trainload.
On the railway line between Turku and Uusikaupunki one subject was selected for this examination.
Criteria were embankment's height and subsoil condition.
Both undisturbed and disturbed clay samples were taken on site.
These samples were tested at the Soil Mechanics and Foundation Engineering laboratory of Helsinki University of Technology.

In order to measure excess pore pressure, three pore pressure gauges were installed below the railroad embankment and further three beside the low railroad embankment.

Excess pore pressure caused by trainload was affected by trainload weight, duration of loading and depth of pore pressure gauges.

The greatest pressure growth was measured below the embankment in the middle gauge.
The speed of the train didn't have any significance concerning the pore pressure.

Results of this thesis concern ground-supported embankments, which lie on the cohesive soil.
The highest allowed axle load for this railroad line is 22, 5 tons.
The freight cars that occupy this line were mostly one's with axle load of 20 tons.
ED:2005-01-03
INSSI tietueen numero: 26614
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI