haku: @instructor Ala-Laurinaho, Juha / yhteensä: 13
viite: 11 / 13
Tekijä:Lerber, Annakaisa von
Työn nimi:Kahden vaiheenpalautusalgoritmin vertailu alimillimetriaaltoalueella
Comparison of two phase retrieval algorithms at sub-millimeter wavelengths
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:96      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Radiotekniikka   (S-26)
Valvoja:Räisänen, Antti
Ohjaaja:Ala-Laurinaho, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:iterative phase-retrieval algorithms
CATR
near-field measurements
iteratiiviset vaiheenpalautusalgortimit
kompakti mittauspaikka
lähikenttämittaus
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä on tutkittu mahdollisuutta käyttää iteratiivisia vaiheenpalautusalgoritmeja alimillimetriaaltoalueen antennimittauksissa.
Työhän on valittu kaksi alan kirjallisuudessa esitettyä algoritmia ja ne on kirjoitettu Matlabin ohjauskielellä vertailua varten.
Valitut algoritmit ovat Kalifornian yliopiston (UCLA) tutkimusryhmän iteratiiviseen Fourier-menetelmään perustuva tasolta-tasolle-diffraktioalgoritmi (PPD) ja Napolin sekä Salernon yliopistojen tutkimusryhmän käyttämä konjugaattigradienttialgoritmi (CGM).
Algoritmit laskevat sähkökentän amplitudin sekä vaiheen antennin apetuurissa kahden amplitudi- tai intensiteettitasomittauksen perusteella.
Molemmat mittaustasot sijaitsevat antennin lähikentässä tietyn etäisyyden päässä toisistaan.
Lisäinformaationa PPD-algoritmi tarvitsee antennin apertuurin koon.

Algoritmeja on vertailtu toisiinsa mallinnetun esimerkkikentän avulla 310 GHz:n taajuudella antennin apertuurin ollessa neliskulmainen ja kooltaan 40 lambda x 40 lambda.
Algoritmien vertailussa on tutkittu niiden suppenevuutta, kahden mittaustason välimatkan merkitystä algoritmien suorituskykyyn sekä kohinan, näytteenottovälin kasvattamisen ja näytteenottoantennin paikkavirheiden vaikutusta.
PPD-algoritmin havaittiin suppenevan nopeasti ja saavuttavan hyviä tuloksia tilanteissa, jossa seuraavat kriteerit täyttyivät: 1) mittaustasojen välisen etäisyyden tuli olla riittävä, 2) näytteenottovälin tuli olla <=lambda/2 ja 3) kohina ja mittausvirheet eivät saaneet olla liian merkittäviä.

CGM-algoritmi havaittiin suppenevuudeltaan huomattavasti PPD-algoritmia hitaammaksi, mutta kestävämmäksi erilaisille muutoksille mittauksissa.
CGM-algoritmin hitaus johtuu kulma-alueen vaiheittaisesta kasvattamisesta, joka estää iteraatiotuloksen ajautumisen paikalliseen minimiin globaalin ratkaisun sijasta.
Diplomityötä varten mitattiin kaksi y-suuntaista leikkausta 310 GHz:n taajuudella hologrammiin perustuvassa kompaktin mittauspaikan hiljaisessa alueessa.
Mittauksissa haluttiin selvittää algoritmien soveltuvuutta hiljaisen alueen analysointiin.
Hologrammin halkaisija on 0,6 m ja yhdensuuntaiset mittaustasot sijaitsivat 1,8 m:n ja 2,02 m:n päässä hologrammista.
Algoritmit eivät pystyneet laskemaan vaihetta oikein amplitudimittausten perusteella, sillä yksiulotteinen tasoaaltohajotelma ei pysty riittävällä tarkkuudella mallintamaan todellista kaksiulotteisesta hologrammista säteilevää kenttää.
ED:2005-01-17
INSSI tietueen numero: 26650
+ lisää koriin
INSSI