haku: @keyword birch / yhteensä: 13
viite: 9 / 13
| Tekijä: | Jantunen, Raili |
| Työn nimi: | Kustannustehokas uuteainehallinta koivusulfaattitehtaalla |
| Cost-effective pitch control at a birch kraft mill | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | 92 s. + liitt. 10 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Puunjalostuksen kemia (Puu-19) |
| Valvoja: | Vuorinen, Tapani |
| Ohjaaja: | Törönen, Marjo |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/42341 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 414 | Arkisto |
| Avainsanat: | extractive birch rosin soap dispersive agent shutdown black liquor uuteaineet koivu hartsisaippua dispergointiaine seisokki mustalipeä |
| Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli optimoida uutteenhallintakemikaalien annosmääriä ja annostelupisteitä kuitulinjalla uutetason laskemiseksi Ja kustannusten minimoimiseksi. Hartsisaippuan annostelupaikkoja lisättiin keitinpesun pesulipeään ja happivaiheen jälkeisen DD-pesurin pesuveteen. Annostuksen siirtäminen keitinpesuun paransi rasvahappojen suhdetta hartsihappoihin, mikä edisti uutteenpoistumista. Tämä havaittiin myös uuteainepitoisuuden laskuna kuitulinjalla. Siirrettäessä annostusta DD-pesurille, siirtyi tasapaino liian kauas keittimestä ja RH/HH-suhde heikkeni. Samanaikaisesti vähennettiin nonionisen dispergointiaineen annostelua kyseiseltä pesurilta. Nämä muutokset aiheuttivat ongelmia uutteenhallinnassa, mikä johti roskien muodostumiseen kuivauskoneella. Ongelmien takia kokeiluja hartsisaippuan annosmäärän vähentämisestä ei voitu tehdä. Dispergointiaineen määrää vähennettiin kuitenkin onnistuneesti ensimmäiseltä ruskean massan DD-pesurilta. Valkaistun massan uuteainepitoisuus ja roskamäärä pysyivät entisellä tasolla muutoksen jälkeen. Uutteen komponenttijakaumassa ei myöskään tapahtunut merkittävää muutosta. Vähennys pienensi dispergointiainekustannuksia 20 %. Työssä tutkittiin lisäksi seisokkien jälkeen aiheutuvaa ongelmaa uutteenhallinnassa. Juhannuksen jälkeen tehdyssä kartoituksessa selvisi, että kuitulinjalla oli tavallista vähemmän hartsihappoja. Tämä johtui siitä, ettei havulipeän annostelua oltu aloitettu välittömästi seisokin jälkeen. Lisäksi ruskealla puolella oli tavallista enemmän natriumia ja kalsiumia. Tämän vuoksi ionivahvuus pesemöllä oli korkea, mikä saattoi aiheuttaa rasva- ja hartsihapposaippuoiden saostumisen nestekiteinä. Valkaisussa ionivahvuus oli tavallista alhaisempi ja valkaisussa uute poistuikin tehokkaasti. Työn aikana kartoitettiin myös eri mustalipeiden ominaisuuksia. Tavoitteena oli selvittää, voisiko havulinjalta koivulinjalle saatavaa mustalipeää korvata muilla lipeillä havulinjan seisoessa. Todettiin, että Tainionkosken tehtaan mustalipeä on ominaisuuksiltaan havulinjan lipeää vastaavaa. Lisäksi työssä tutkittiin mahdollisuutta analysoida uutepitoisuutta mittaamalla lajitellun massan DD-pesurin pesusuodoksen sameutta. Todettiin, että se korreloi melko hyvin tehtaalla mitatun asetoniuutteen kanssa pienellä viiveellä. Mittaukset tehtiin suodossäiliön jälkeisestä suodoksesta. Mikäli mittaus tehtäisiin suoraan pesurilta lähtevästä suodoksesta, voitaisiin mahdollisesti saada vieläkin parempia korrelaatioita. |
| ED: | 2005-03-08 |
INSSI tietueen numero: 28150
+ lisää koriin
INSSI