haku: @keyword eroosio / yhteensä: 13
hakutulos-lista
viite: 8 / 13
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Riikonen, Emma Seelia
Työn nimi:Flow-through and wetting tests of pre-compacted backfill blocks in a quarter-scale test tunnel
Esipuristettujen täyteainelohkojen läpivirtaus- ja vettymiskokeet pienoistunnelissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:167 + (47)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Geoympäristötekniikka   (Yhd-33)
Valvoja:Peltoniemi, Markku
Ohjaaja:Korkiala-Tanttu, Leena ; Tolppanen, Pasi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:Friedland clay
bentonite
backfill
deposition tunnel
electrical resistivity sounding
swelling pressure
erosion
piping
Friedland-savi
murskebentoniitti
täyteaine
loppusijoitustunneli
vastusluotaukset
paisuntapaine
eroosio
kanavoituminen
Tiivistelmä (fin): Kokeiden tavoitteena oli testata kahden ydinjätteen loppusijoitustunneliin suunnitellun täyteainemateriaalin käyttäytymistä läpivirtaus- ja vettymiskokeissa pienoistunnelissa.
Samalla oli tavoitteena kokeilla sähköisen vastusluotauksen toimivuutta täyteaineen vettymisen seuraamisessa.
Koesarjassa tehtiin 6 koetta, joista ensimmäiset 3 Friedland-savesta puristetuilla lohkoilla ja loput 60/40-murskebentoniittiseoksesta puristetuilla lohkoilla.
Kokeiden yhteydessä päästiin kokeilemaan lohkojen asentamista käytännössä.
Kokeissa käytettiin hyvin korkeaa, 87 % lohkotäytteellä saavutettavaa täyttöastetta.
Molemmilla materiaaleilla tehtiin 2 viiden päivän mittaista läpivirtauskoetta ja 1 pidempiaikainen, noin kuukauden kestävä vettymiskoe, jossa seurattiin saturaatioprosessin kehittymistä.
Vettymiskokeen jälkeen samalle täytteelle tehtiin vielä viiden päivän mittainen läpivirtauskoe.
Vastusluotauksia kokeiltiin yhdessä lyhytaikaisessa Friedland-savikokeessa sekä kummassakin vettymiskokeessa.

Kaikissa kokeissa seurattiin täytteen läpi virranneen veden ja erodoituneen saven määrää.
Osassa kokeita kaikki erodoitunut savi kerättiin lopuksi kuivaamista ja punnitsemista varten.
Kuivatun saven määrää verrattiin myöhemmin laskemalla selvitetyn saven määrään virhearvion määrittämiseksi.
Murskebentoniittitäytteen eroosiomäärät olivat 5 - 70 kertaisesti pienempiä kuin Friedland-savitäytteen.
Murskebentoniittitäytteen eroosiomäärien havaittiin vähentyvän testin loppua kohden, vastaavaa ei huomattu Friedland-savilohkojen kohdalla.

Veden vaikutuksesta syntyvää paisuntapainetta seurattiin tunnelin kattoon ja lattiaan asennetuilla kuudella maanpaineanturilla.
Friedland-savitäyte tuotti lyhyellä ajanjaksolla jopa 190 kPa paisuntapaineita kun murskebentoniittitäytteen tuottamat paisuntapaineet jäivät alle 100 kPa.

Kunkin kokeen päätyttyä täyteaine poistettiin käsin 300 mm kerroksissa.
Tällöin jokaisesta paljastuvasta leikkauksesta otettiin valo- ja lämpökuvat sekä kerättiin vesipitoisuusnäytteet.
Paisuntapainetulosten, vesipitoisuusmallinnusten ja lämpökuvien avulla voitiin hahmottaa veden kulkureittiä täytteessä ja siten tunnistaa eroosiolle alttiita kohtia.
Vesi liikkui pääasiallisesti pellettimassan ja tunnelin seinän välistä rajapintaa pitkin.
Kosteimmat alueet löytyivät lähes poikkeuksetta täytteen yläosista, tunnelin katonrajasta.
Eroosiolle alttiiden alueiden todettiin todennäköisimmin löytyvän täytteen yläosista, jossa vesi pääsee kulkemaan pellettimassan ja tunnelinseinän välistä rajapintaa pitkin.

Vettymiskokeissa vettyminen ei edennyt mittalaitteille asti, joten varsinaisia tuloksia saturaatioprosessin etenemisestä ei saatu.
ED:2009-06-03
INSSI tietueen numero: 37462
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI