haku: @instructor Jaatinen, Miia / yhteensä: 13
viite: 3 / 13
| Tekijä: | Haukola, Timo Juhani |
| Työn nimi: | Process facilitation in the context of global team work |
| Prosessifasilitointi globaalien virtuaalitiimien kontekstissa | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 143 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden laitos |
| Oppiaine: | Telecommunications management (T-124) |
| Valvoja: | Smeds, Riitta |
| Ohjaaja: | Jaatinen, Miia |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 8976 | Arkisto |
| Avainsanat: | global virtual team work process facilitation problem solving globaalit virtuaalitiimit prosessifasilitointi fasilitointi |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimus käsittelee prosessifasilitointia reaaliaikaisesti työskentelevien globaalien virtuaalitiimien kontekstissa. Kulttuuriset, kielelliset sekä organisatoriset erot globaalien virtuaalitiimien jäsenten välillä muodostavat "rajapintoja", jotka vaikuttavat moninaisesti tiimien prosesseihin ja suorituskykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia prosessifasilitoinnin vaikutusta tiimien kykyyn ylittää naita rajapintoja. Tutkimus edustaa laadullista case -tutkimusta seuraten "Systematic combining" -nimistä tutkimusstrategiaa. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen viitekehys on rakennettu virtuaalista tiimityöskentelyä sekä prosessifasilitointia käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Prosessifasilitointi on määritelty Edgar Scheinin mukaan. Tarkastelen rajapintojen ylittämistä yhteisten ongelmien ratkaisemisena käytäntöteoreettisen tutkimusotteen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetyn aineiston muodostaa 126 tuntia virtuaalisten kokousten videotallennetta. Aineisto kerättiin kurssilta, jonka toteuttivat viisi yliopistoa kolmelta eri mantereelta. Tiimityöskentely tällä kurssilla toteutettiin reaaliaikaisesti. Videoaineisto analysoidaan neljässä vaiheessa. Aluksi tunnistetaan tilanteita, joissa opiskelijat kohtaavat yhteisiä ongelmia. Seuraavaksi analysoidaan tiimien tapaa ratkaista nämä ongelmat. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan fasilitaattoreiden toimintaa sekä heidän vaikutustaan ongelmanratkaisuprosessiin. Lopuksi tarkastellaan fasilitaattoreiden toimintaa ongelmanratkaisutilanteissa puheenvuorotasolla. Opiskelijatiimit kohtasivat ja ratkoivat viestinnästä ja tiimityöskentelyn koordinoinnista johtuvia ongelmia. Viestinnälliset ongelmat ratkaistiin jo olemassa olevan tiedon jakamisella. Koordinoinnista johtuvat ongelmat vaativat usein uuden tiedon luomista. Prosessifasiliaattorien toiminta tuki tiimien viestintää sekä ylläpiti kannustavaa ilmapiiriä. Prosessifasilitaattoreiden toiminnassa oli kuitenkin havaittavissa eroja. Ongelman ollessa yksinkertainen, fasilitaattorit käyttivät puheessaan huomattavasti enemmän tiimin työskentelyyn liittyviä puheenvuoroja. Ongelman ollessa monimutkainen, fasilitaattorit käyttivät puheessaan enemmän sosioemotionaalisia puheenvuoroja. Tutkimus kontribuoi virtuaalisen tiimityöskentelyn kirjallisuuteen kuvailemalla prossessifasilitaattorin roolia reaaliaikaisessa virtuaalityöskentelyssä. Tutkimustulosten perusteella esitetään uusi teoreettinen viitekehys, joka selkiyttää prosessifasilitoinnin ja globaalien virtuaalitiimien kontekstissa tapahtuvan kollaboratiivisen ongelmanratkaisun suhdetta. Lisäksi esitetään kolme propositiota. Prosessifasilitoinnin ehdotetaan vaikuttavan positiivisesti virtuaalitiimien jäsenten väliseen viestintään ja yhteistyöhön. Fasilitaattoreiden esittämät tiimien työskentelyyn liittyvät puheenvuorot tukevat ongelmaratkaisua ongelman ollessa luonteeltaan yksinkertainen. Kompleksisten ongelmien kohdalla tiimien ongelmanratkaisua tukevat fasilitaattoreiden esittämät sosio-emotionaaliset puheenvuorot. |
| Tiivistelmä (eng): | This study examines a distinct form of team facilitation, that of process facilitation, in the context of synchronously working global virtual teams, Differences in cultures, languages, and organizations between the members of global virtual teams give rise to "boundaries," which affect team processes and performance in many ways, This study explores the relationship between process facilitation and the ability of global virtual teams to overcome these boundaries. The study can be conceptualized as a qualitative case study that follows a research strategy known as Systematic combining, The theoretical framework used in the study is developed by synthesizing literature on virtual team work and process facilitation, Process facilitation is defined according to the work of Edgar Schein, I draw on practice theoretical research and define intra-team boundary crossing as team problem solving. The data used in the study consists of 126 hours of video-recorded virtual team meetings, The data was gathered from a university-level course organized by five universities situated on three different continents, Team working in this course was conducted in real time, Data analysis was conducted in four consequent phases: First, problematic situations were identified from the data, Second, the way these problematic situations were solved by the teams was analysed, Third, the effect of process facilitation on these situations was assessed. Fourth, the work of the process facilitators was analysed on a speech act level. The investigated student teams faced and solved shared problems related to team communication and coordination. In my analysis, I found that the problems related to communication were solved by the teams through knowledge deployment, while problems related to coordination often required new knowledge development Process facilitators gave support for team communication and maintained a propitious atmosphere for collaboration. However, there were differences in the behaviour of the facilitators: When the problematic situation was simple in nature, the facilitators expressed more task-oriented speech acts, whereas when the problem was complex in nature, facilitators expressed more socio-emotional speech acts. The study contributes to literature on virtual team work by clarifying what successful team facilitators do in practice. On the basis of the findings, a new theoretical framework regarding the effect of process facilitation on collaborative problem solving in the context of global virtual teams is presented. In addition, three propositions are presented: First, it is proposed that process facilitation affects positively intra-team communication and collaboration, Second, task-oriented speech acts by a virtual process facilitator are proposed to be more beneficial than socio-emotional speech-acts when a team is solving a problem that can be perceived to be mundane, Third, socio-emotional speech acts by a process facilitator are proposed to have a positive effect on problem solving when a team is working on a complex problem. |
| ED: | 2012-10-10 |
INSSI tietueen numero: 45358
+ lisää koriin
INSSI