haku: @instructor Lassila, Pasi / yhteensä: 14
hakutulos-lista
viite: 9 / 14
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Holm, Raine
Työn nimi:Kenttähuollon mallinnus ja töiden skedulointi
Modeling mobile field service and task scheduling
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:[9] + 57      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
Oppiaine:Tietoverkkotekniikka   (S-38)
Valvoja:Aalto, Samuli
Ohjaaja:Lassila, Pasi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2493   | Arkisto
Avainsanat:mobile field service
simulation
job scheduling
nonhomogeneous Poisson process
kenttähuolto
simulointi
skedulointi
epähomogeeninen Poisson-prosessi
Tiivistelmä (fin): Kenttähuollolla tarkoitetaan sitä prosessia, jossa resurssit korjaavat asiakkaiden vikaantuneita laitteita toimiston ulkopuolella.
Tavoitteena kenttähuollossa on optimoida prosessia ja informaatio, jota tarvitaan tehtävän suorittamiseksi.
Optimointi on hankalaa, koska se vaatii päivittäistä älykästä töiden ajastamista ja töiden jakamista useille resursseille eri paikkoihin minimoiden kustannukset ja säilyttämällä hyvä asiakaspalvelu.

Työn tarkoituksena on luoda simulointimalli kenttähuollon asiakaspalvelusta, jolla voidaan tutkia eri tapoja jakaa vikakeikkoja.
Työn tavoitteena on mallintaa vikaantuneiden laitteiden satunnaiset saapumisvirrat konemallitasolla ja arvioida laitteiden palveluaikajakaumat.
Asiakkaiden mallinnuksessa tavoitteena oli sopimusten palveluvaateiden ja erikoisehtojen jakaumien estimointi.

Vikaantuvien laitteiden saapumisvirrat ja palveluaikajakaumat estimoitiin toteutuneista Canonin vuoden 2005 Helsingin alueen kopiokonetuoteosastojen vikaantumista.
Saapumisvirrat mallinnettiin käyttäen epähomogeenista Poisson-prosessia, jossa intensiteettifunktion muoto estimoitiin konemallikohtaisista tuntisaapumisista.
Konemallikohtaiset palveluaikajakaumat estimoitiin toteutuneista työ- ja matka-ajoista.
Palveluaikajakaumien parametrien estimoinnissa käytettiin ns. maximum likelihood -estimaattoria, jonka avulla määritettiin palveluaikajakauman jakaumaperhe.
Parhaimman tuloksen parametrien estimoinnissa antoi Gamma-jakauma, mutta hyvin lähelle samaa tarkkuutta päästiin myös LogNormal-jakaumilla.
Gamma-jakauman parametrit olivat selvästi herkempiä virheille kuin LogNormal-jakauman parametrit.

Simulointimallissa käytettiin apuna DESMO-J simulointiympäristöä, jonka avulla oli helppo mallintaa diskreettiaikaiset saapumiset.
Epähomogeenisen Poisson-prosessin simuloinnissa konemallikohtaiset saapumisvirrat toteutettiin käyttäen ohennusmenetelmää, jossa konemallin päivän maksimisaapumisvirtaa ohennettiin tuntikohtaisella painokertoimella.

Eri keikanjakopolitiikkojen suorituskykyä verrattiin keskenään asiakkaan kokeman keskimääräisen odotusajan ja asiakasprofiilien suhteen eri palveluvaadeluokissa sekä keskimääräisen keikkajononpituuden suhteen.
Keskimääräisissä odotusajoissa eri palveluvaadeluokissa ei ollut suuria eroja verrattaessa eri keikanjakopolitiikoita, mutta asiakasprofiileissa esiintyi selviä eroja useamman keikanjaon politiikoissa.
Keskimääräinen keikkajononpituus räjähti kaikissa politiikoissa lähes samalla kuormalla.

Havaitut simulointitulokset vahvistivat käsitystä siitä, että kenttähuollon mallinnus ja töiden skedulointi onnistui saavuttamaan tavoitteensa.
Useamman keikanjakamisen politiikassa järjestelmän jononpituus säilyi alempana pidempään kuorman kasvaessa ja asiakkaat saivat tasalaatuisempaa palvelua.
ED:2010-09-07
INSSI tietueen numero: 40443
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI