haku: @supervisor Helander, Vilhelm / yhteensä: 146
viite: 38 / 146
| Tekijä: | Prokkola, Janne |
| Työn nimi: | Salmisaaritalo - monopolin palatsi ja työrukkanen. Oy Alkoholiliike Ab:n pääkonttori, tehdas ja keskusvarasto |
| The Palace and Tool of a State Monopoly | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | 120 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Helander, Vilhelm |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityö sisältää Oy Alkoholiliike Ab:n Salmisaaritalon rakennushistoriallisen selvityksen ja analyysin rakennuksen tilojen ominaispiirteistä sekä uudiskäyttömahdollisuuksista. Salmisaaritalo rakennettiin arkkitehtikilpailun perusteella vuosina 1938 - 1940 Helsingin Salmisaareen Oy Alkoholiliike Ab:n pääkonttoriksi, Helsingin tehtaaksi sekä keskusvarastoksi. Rakennuksen kerrosala on noin 75 000 m2. Arkkitehtina toimi Väinö Vähäkallio avustajina arkkitehdit Antero Pernaja sekä Olli Saijonmaa. Rakennusta laajennettiin vuonna 1959. Tehdastoiminta on loppunut 1990-luvun puolenvälin aikoihin. Rakennuksen tehdas- ja varastotilat ovat tyhjiä. Pääkonttori jatkaa vielä toimintaansa. Alkoholin valmistuksen monopolisoiduttua valtiolle syntyi tarve rakentaa Helsinkiin tehdas- ja keskusvarastorakennus. Aiheesta käytiin kaksivaiheinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti lopulta arkkitehti Väinö Vähäkallion ehdotus. Kilpailijoille annettuun materiaaliin kuului Norjaan, Oslon liepeille Hasleen vuonna 1933 rakennetun alkoholitehtaan piirroksia sekä arkkitehti P.E. Blomstedtin valmistelema esisuunnitelma. Näiden vaikutus on nähtävissä paitsi useissa kilpailuehdotuksissa erityisesti valmistuneessa rakennuksessa Vertailen tekemieni kaavioiden avulla eri kilpailuehdotuksia suhteessa toisiinsa sekä annettuihin esikuviin. Salmisaaritalo sijaitsee Helsingin niemen länsireunalla. Vuonna 1925 valmistuneen asemakaavoitustyön jälkeen Salmisaaren ja Lapinniemen välinen salmi täytettiin ja alueelle rakentui teollisuutta. Nykyään Salmisaaren alueen lähiympäristöön kuuluu meri, kaksi siltaa länteen, teollisuusrakennuksia, hiilivoimalaitos sekä Ruoholahden uusi asuinalue. Rakennus jakaantuu toiminnallisesti kahteen osaan: pääkonttoriin ja tuotantolaitokseen. Tuotantolaitos käsittää tehtaan ja keskusvaraston. Rakennusohjelmaan jälkeenpäin liitetty pääkonttori eroaa liikenteellisesti tuotantolaitoksesta. Molemmilla on omat sisäänkäynnit. Tehtaan prosessin pääperiaatteena on vertikaalinen liike eli painovoiman hyväksi käyttö raaka-aineiden kuljettamisessa. Varasto-osassa tuotteiden liikuttaminen on tapahtunut horisontaalisesti trukkien avulla. Horisontaalisen kuljettamisen helpottamiseksi kerrostasojen välillä on luiskia. Suurien pistekuormien vastaanottamiseksi tehtaan rakenne on pääasiassa sienipilarijärjestelmäinen. Ulkoseinissä rakenteena on sisältä ulos lueteltuna betoni, siporex eriste ja ulkoverhouksena on tummaksi poltettu julkisivutiili. Tutkin Salmisaaritalon arkkitehtuurihistoriaa osana vuosisadan alun rationalismia joka yhdessä taylorismin kanssa muutti paitsi liikkeenhoitoa myös teollisuustuotantoa ja tuotantolaitoksia. Tehtaiden suunnittelu muuttui aikaisempaa rationaalisemmaksi ja suunnittelutyö jakaantui useiden eri erikoissuunnittelijoiden joukolle. Arkkitehdin työ muuttui suunnittelukoneiston osaksi. Erotan ruotsalaisen tutkimuksen mukaisesti 1900-luvun alun funktionalistisen ja rationalistisen teollisuusarkkitehtuurin toisistaan ja tarkastelen Salmisaaritalon asemaa suhteessa tähän teoriaan. Lopuksi tutkin laatimieni analyysikaavioiden avulla Salmisaaritalon tiloja ja arvioin niiden antamia mahdollisuuksia uudiskäyttöön. Rakennuksen etuina ovat upea funktionalistinen arkkitehtuuri, imago sekä loistava sijainti. Rakenteellisina ja toiminnallisina etuina ovat tehdastilojen hyvä hissikapasiteetti ja välipohjien kantavuus. Sen sijaan uudiskäyttömahdollisuuksia rajoittavat joidenkin tilojen mataluus, syvästä runkosyvyydestä johtuva vähäinen valon määrä sekä paikoin korkealla sijaitsevat ikkunat. Työssäni esitän suojeltavaksi rakennuksen ulkoisen hahmon sekä detaljit. Pääkonttorin erityisen arvokkaat interiöörit esitän suojeltavaksi yhdessä irtaimen kalustuksensa kanssa. |
| ED: | 1999-06-16 |
INSSI tietueen numero: 14391
+ lisää koriin
INSSI