haku: @supervisor Helander, Vilhelm / yhteensä: 146
viite: 31 / 146
| Tekijä: | Pennanen, Päivi |
| Työn nimi: | Tikkurilan vanha silkkitehdas - historia, nykytila, käyttösuunnitelmat |
| The old silk mill in Tikkurila: history, current state, and re-use | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Helander, Vilhelm |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön aiheena on Vantaalla sijaitsevan Tikkurilan vanhan silkkitehtaan rakennukset korttelissa 61105. Työ sisältää historiallisen selvityksen, nykytilanteen kartoituksen ja käyttösuunnitelman. Tehdas sijaitsee Keravanjoen varressa Tikkurilan keskustassa. Hyötyalaa on yhteensä noin 13000 m[2], kuutiotilavuus noin 59500 m[3]. Historia. Tikkurilan silkkitehdasta on rakennettu n. 21 eri rakennusvaiheessa vuosien 1934 ja 1964 välillä, tärkeimmät rakennusjaksot olivat 1930-luvun loppupuoliskolla ja 1950-luvun alkupuoliskolla. Tehtaassa on toiminut kehräämö, puolaamo, kutomo, värjäämö ja painamo. Tehtaan perustuotanto lopetettiin vuonna 1977. Nykytila. Työn pohjaksi tehdasrakennusten kaikista kerroksista ja pääjulkisivuista on tehty kokonaisesitys eri rakennusvaiheiden arkistopiirustusten sekä paikallamittausten avulla. Tehdasalue on yhtenäinen ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Sillä on huomattava kulttuurihistoriallinen sekä maisemallinen merkitys Tikkurilassa. Tehdasrakennukset ovat pääosin hyväkuntoisia, yksinkertaisia teollisuusrakennuksia, julkisivut ovat punatiiltä, rungot teräsbetonia. Merkittävimmät ongelmat ovat vanhimpien paaluttamattomien rakennusten painuminen ja viereisen tienpinnan nosto katusivua vasten. Tehdaskiinteistö on yksityisyrityksen omistuksessa, rakennuksissa on vuokralla lukuisia erityyppisiä käyttäjiä, suurempia tilamuutoksia on toteuttanut päiväkoti Arkki. Tontti on asemakaavassa konttori-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Rakennusten suojelun kannalta Museovirasto pitää kaavaa vanhentuneena. Uudelleenkaavoitus on alkamassa vuonna 1999. Käyttösuunnitelma. Tehdasrakennusten käyttösuunnitelmassa rakennuksille on etsitty käyttöä, joka soveltuisi alueelle tuhoamatta sen autenttista tunnelmaa tai aitoja rakennusosia sekä mahdollistaisi tilojen joustavan muunneltavuuden ja yhteiskäytön. Tavoitteena on ollut sijoittaa tiloihin realistisia toimintoja halvoin ja rakennusta säästävin toimenpitein. Kunnallisten ja kaupallisten toimintojen lomittamisella on pyritty elävään kokonaisuuteen ja kustannusrealismiin. Alueelle hyvin soveltuvat päiväkoti sekä teatteri on haluttu säilyttää. Tilaohjelman laatimisessa olen saanut tietoja tilatarpeista paikallisilta tahoilta. Suunnitelmassa olen esittänyt kahta vähäistä laajennusta lukuunottamatta kaikkien rakennusten säilyttämistä ja 1930-luvun painuvien rakennusten paaluttamista. Pahiten painuneen 1950-luvun varaston olen ehdottanut myöhemmässä vaiheessa korvattavaksi uudisrakennuksella. Suunnitelmassa tilat jakautuvat kahteen ryhmään. Kiinteämpi käyttö tontin pohjoisosassa sisältää kulttuuripainotteisia toimintoja, jotka myös tukevat säilytettäviä käyttöjä. Ehdotetut toiminnot on koottu kahden monitoimisalin ympärille: olemassaolevat päiväkoti ja teatteri, uusina musiikkiopisto ja luovuuspainotteinen ala-aste sekä lämpiötilat, ravintola ja galleriatila. Kadunvarsitiloihin on esitetty basaarityyppisiä liiketiloja. Tontin eteläosassa sijaitsevat joustavakäyttöisimmät tilat, joihin esimerkkikäytöksi on ehdotettu monitoimihallia, kuvataidekoulua, nuorisotiloja sekä liike- tai pienteollisuustilaa. Edelliset toiminnot olisi mahdollista toteuttaa kunnan myötävaikutuksella, jälkimmäiset vapaarahoitteisesta. Kulttuuri- ja liiketilat avautuvat pohjoisosan aurinkoiselle oleskelupihalle, eteläinen kapea piha jää karuksi teollisuuspihaksi. |
| ED: | 1999-10-04 |
INSSI tietueen numero: 14833
+ lisää koriin
INSSI