haku: @supervisor Helander, Vilhelm / yhteensä: 146
viite: 26 / 146
| Tekijä: | Kupiainen, Janne |
| Työn nimi: | Sunilan tehtaat - arkkitehtuurin perintö ja tulevaisuus |
| Sunila Pulp Mill - Architectural Heritage and Future | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Helander, Vilhelm |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön aiheena on Sunilan selluloosatehtaan rakentumisen vaiheiden selvittäminen ja nykytilanne sekä laajentamis- ja muutosperiaatteiden suuntaviivojen määrittäminen tulevaisuutta varten. Tehdas sijaitsee Kotkan kaupungissa meren äärellä, saarelle rakennettuna. Se toteutettiin taloudellisen nousukauden ja tulevaisuususkon sekä rationaalisen ideologian innoittamana. Sunilan tehtävänä oli selluloosan tuottamisen lisäksi toimia suomalaisen modernin teollistuvan yhteiskunnan näyteikkunana. Sunila saavutti arkkitehtuurinsa ansiosta heti valmistuttuaan kansainvälistä huomiota. Siitä muodostui eräs Alvar Aallon pääteoksista, ja se on todennäköisesti maailman tunnetuin selluloosatehdas. Tämä työ käsittelee tehtaan tuotantolaitoksia. Sunilan maine perustuu siihen kokonaisuuteen, jonka tehtaan yhteyteen rakennettu asuntoyhdyskunta ja tuotantolaitokset muodostavat. Asuntoalue on rajattu tämän tehtävän ulkopuolelle. Pääosa työstä on kulunut rakentumisen vaiheiden selvittämiseen sekä Alvar Aallon osuuden tarkasteluun tehtaan rakentumisessa. Työ on tehty Kotkassa Sunilan konttorissa. Sunilan piirustusarkisto sekä Alvar Aalto-säätiön piirustusarkisto ovat olleet rakentumisen vaiheiden sekä Aallon osuuden arvioimisen tärkeimmät lähteet. Lisäksi lähteinä ovat olleet paikalla olevat rakennukset sekä kirjallinen aineisto. Sunilan konttorissa tehtyjä piirustuksia on verrattu Aallon arkiston suunnitelmiin sekä toteutukseen paikan päällä. Kaikki rakennusmassat sekä tärkeät yksityiskohdat on mallinnettu 3D-malliksi. Mallia on tarkasteltu eri puolilta ja siitä on pystynyt tutkimaan näkymiä, massoja ja julkisivuja jokaiselta vuodelta ajanjaksona 1938-1999. Työssä on esitetty kokonaisuudet neljässä eri vaiheessa viimeisen 60 vuoden ajalta. Tähän jaksotukseen ovat vaikuttaneet merkittävät rakennusjaksot, arkkitehtuuri- ja suunnittelijakysymykset sekä rakennusteknologia. Tärkeät kohteet on määritelty sekä esitetty perusteluja siitä, miksi juuri nämä ovat Sunilan tehtaan arkkitehtuurin kannalta arvokkaita. Työssä on esitetty tehtaan eri osastojen nykytilanne sekä suuntaviivoja niistä toimenpiteistä, joita niiden kohdalla tulisi soveltaa. Tulevaisuuden osalta on pohdittu kahta eri toteutumismahdollisuutta: selluloosatuotannon jatkumista ja tuotannon lopettamista. Tuotannon jatkaminen edellyttää jatkuvia investointeja sekä uusien yksikköjen rakentamista, samalla osa vanhoista rakennuksista jää vaille käyttöä. Työssä on esitetty kaksi eri laajentamissuuntaa sekä tarkasteltu tarkemmin ns. eteläisen laajentamisvaihtoehdon mahdollisuuksia. Taustatiedot tehtaan laajentamistarpeista ja tulevaisuuden näkymistä on saatu Sunila Oy:ltä sekä Jaakko Pöyry Oy:n laatimasta kehitysohjelman arvioinnista. Tuotannon lopettaminen olisi Sunilan arkkitehtuurin säilymiselle kohtalokas kehitysvaihtoehto. Tämän vaihtoehdon uhkakuvia ja mahdollisia suuntaviivoja alueen kehittämiseksi muuhun kuin selluloosantuotantoon on pohdittu kevyemmin. |
| ED: | 1999-12-22 |
INSSI tietueen numero: 15051
+ lisää koriin
INSSI