haku: @keyword kunta / yhteensä: 15
viite: 15 / 15
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Punakivi, Mari
Työn nimi:Suomen kuntien kiinteistömarkkinaprofiilit 1985-1996
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:81 s. + liitt. 39      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Kiinteistöoppi   (Maa-20)
Valvoja:Tommola, Ensio
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:kunta
rakentamaton kiinteistö
kiinteistöarviointi
kiinteistömarkkinat
maapolitiikka
klusterianalyysi
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä on tutkittu Suomen kuntien tekemiä rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppoja vuosina 1985-1996.
Työn tarkoituksena on analysoida kauppoja tilastollisin menetelmin, lähinnä klusterianalyysin avulla ja muodostaa samalla tavoin käyttäytyvistä kunnista ryhmiä, jotka palvelevat tutkimusta tulevaisuudessa.
Työssä tarkastellaan lisäksi kuntien maavarannon ja ns. kiinteistötaseen eli myyntitulojen ja hankintamenojen välisen erotuksen kehitystä sekä verrataan kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla yksityisen sektorin toimintaan tarkastelujakson aikana.
Tutkimuksessa käytetyt tiedot on saatu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä.

Työn kirjallisuusosassa tehdään katsaus kiinteistökäsitteen tulkintaongelmiin, klassisiin maanarvoteorioihin ja kiinteistömarkkinoiden toimintaan.
Lisäksi selvitetään, millaisin edellytyksin kiinteistöä voidaan pitää hyödykkeenä, tuotannontekijänä ja rahoitusinstrumenttina.
Kunnan toimintaympäristöä yleensä sekä erityisesti kuntaa kiinteistösijoittajana ja jalostajana verrataan yksityisen kiinteistösijoittajaan.
Lisäksi tarkastellaan maapolitiikan käsitettä, sen erilaisia painotuksia ja maapolitiikan tavoitteita, jotka voivat olla yleishyödyllisiä tai taloudelliseen toimintaan tähtääviä, mutta tavoitteeksi voidaan asettaa jopa liiketaloudellisesti kannattavuus.
Lopuksi tehdään lyhyt katsaus myös nykyisin käytettyihin maapolitiikan tuloksellisuuden mittausmenetelmiin.

Työn empiirisessä osassa kunnat jaetaan taajamarakenteen perusteella Tilastokeskuksen luokittelua apuna käyttäen kaupunkimaisiksi kunniksi, suuriksi taajamakunniksi, suuriksi, yli 5000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi, keskisuuriksi 2500-3000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi ja pieniksi, alle 2500 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi.
Jokaisen kuntatyypin kunnat klusteroidaan kiinteistömarkkinakäyttäytymisen perusteella käyttäen hyväksi muuttujia, jotka sisältävät jokaisen kunnan vuosina 1985-1990 ja 1991-1996 tekemien rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppojen nimellisarvot, pinta-alat ja kauppojen lukumäärät.
Jatkotutkimuksen tarpeisiin kehitettyjen klustereiden lisäksi tarkastellaan maavarannon ja kiinteistötaseen kehitystä sekä kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla klusterikohtaisesti, kuntatyypeittäin ja valtakunnallisella tasolla.
ED:1998-03-17
INSSI tietueen numero: 13058
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI