haku: @instructor Hakonen, Pertti / yhteensä: 15
hakutulos-lista
viite: 12 / 15
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Sillanpää, Mika
Työn nimi:Superconducting single electron transistor with a section of normal metal in the island
Suprajohtava yhden elektronin transistori, jonka saarekkeesta osa on normaalimetallia
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:76      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Fysiikka   (Tfy-3)
Valvoja:Hautojärvi, Pekka
Ohjaaja:Hakonen, Pertti J.
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Yhden elektronin transistori (SET), joka keksittiin vuonna 1987, muodostuu pienestä metallisaarekkeesta, joka on yhteydessä ulkomaailmaan kahdella ohuella liitoksella, joiden lävitse sähkövirta voi kulkea kvanttimekaanisen tunnelointi-ilmiön avulla.
SET on herkin tunnetuin sähkövarauksen mittalaite, ja sillä on huomattavia potentiaalisia sovelluksia.
Ennen kuin SET:in sisältäviä laitteita nähdään kaupan hyllyllä, on ratkaistava vielä koko liuta perustavanlaatuisia ongelmia, kuten taustavarauksen heilahtelujen aiheuttama toiminnan vääristyminen.
Tässä tutkimustyössä on välttämätöntä ymmärtää laitteen toiminta perusteellisesti, sekä tutkia erilaisten rakenteen variaatioiden vaikutusta sen toimintaan.

Suprajohtavista metalleista valmistetutussa SET:issä ilmenee uudentyyppisiä ilmiöitä, jotka juontavat juurensa suprajohteen energia-aukosta Fermitason ympärillä, sekä suprajohteelle ominaisesta makroskooppisesta kvanttikoherenssista.
Suprajohtavassa SET:issä voidaan esimerkiksi selvittää, sisältääkö rakenteen saareke parillisen vai parittoman määrän elektroneja, vaikka saareke saattaa kokonaisuudessaan sisältää jopa useita miljardeja elektroneja.
Toisaalta matalilla energioilla voidaan tällaisessa rakenteessa havaita koherentteja supravirran kvantti-ilmiöitä, joihin perustuen on väitetty pystyttävän rakentamaan luonnontieteen viisastenkivi, kvanttitietokone.

Tässä työssä tehtiin mittauksia uudentyyppisellä suprajohtavalla SET:lla, jonka saareke on keskeltä katkaistu 150 nm pitkällä normaalimetalliosiolla.
Työn tarkoituksena oli ymmärtää normaalimetallin epäkoherenssin vaikutus suprajohtavan SET:in toimintaan.
Työssä mitattiin kaksi eri normaalimetalleja (kupari tai kromi) sisältävää näytettä, sekä kaksi tavallista suprajohtavaa SET:ia tulosten vertaamiseksi.
Mittauksissa havaittiin, että kuparia sisältävän näytteen toiminta ei oleellisesti eronnut vertailunäytteistä.
Tämä voidaan ymmärtää siten, että kupari sai vahvoja suprajohteen ominaisuuksia ns. suprajohteen läheisilmiön vaikutuksesta.
Kromia sisältäneessä näytteessä sitä vastoin ei lainkaan havaittu suprajohteen koherenssiin liittyviä ilmiöitä.
Sitä vastoin havaittiin energia-aukkojen alle jäävillä jännitteillä vuotovirtaa, joka saattaa johtua kromiosion aiheuttamista jännitevaihteluista.
Tulosten perusteella ymmärretään alustavasti normaalimetallin läsnäolon vaikutus suprajohtavan SET:in toimintaan.
ED:2000-01-11
INSSI tietueen numero: 15086
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI