haku: @supervisor Ehrola, Esko / yhteensä: 15
viite: 5 / 15
| Tekijä: | Lampimäki, Taru |
| Työn nimi: | Tiehallinnon koerakennekohteiden elinkaaren seuranta |
| The life span observation of FinnRA test roads | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Sivut: | 133 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Tietekniikka (Yhd-10) |
| Valvoja: | Ehrola, Esko |
| Ohjaaja: | Valkeisenmäki, Aarno |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Tiehallinto on osallistunut satoihin koerakenneprojekteihin. Koerakenteen valmistuttua kohdetta on perinteisesti seurattu joitain vuosia, jonka jälkeen rakenteen seuranta on lopetettu. Useista kohteista saataisiin silti käyttökelpoista ja tärkeää tietoa vielä useiden vuosien kuluttua. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää yleisellä tieverkolla tehtävien peruskuntomittausten käytettävyys koerakennekohteiden seurannassa. Peruskuntomittaukset (kantavuus- ja tasaisuusmittaukset sekä vaurioinventointi) tehdään säännöllisesti 3-5 vuoden välein Suomen koko yleisellä tieverkolla. Jotta tietoa pystyttäisiin hyödyntämään koerakennekohteiden perus- eli pitkäaikaisseurannassa, tulisi mittaustapoja hieman soveltaa. Kantavuusmittausten mittauspisteiden väliä tulee lyhentää koerakenteiden kohdalla siten, että kantavuudet mitataan 20-50 m välein. Tasaisuusmittauksissa tulisi perinteisen IRI:n sijasta käyttää 5m-IRI:a koko kohteen tasaisuuden selvittämiseksi. Lisäksi uuden PTM -auton muiden ominaisuuksien hyödyntäminen tulisi selvittää. Vaurioinventoinnissa vauriosumman lisäksi on koekohteissa ehdottomasti seurattava myös yksittäisten vauriotyyppien kehittymistä. Vaurioinventointi PVI -menetelmällä sopii hyvin koko tieverkon kunnon seuraamiseen, mutta koerakennekohteiden seuraamiseen sen epätarkkuus vaikuttaa olevan liian suuri. On mahdollista, että epätarkkuudestaan huolimatta PVI -menetelmällä saaduissa inventointituloksissa olisi nähtävissä trendi, kun mittaustuloksia on pitkältä ajalta. Toisaalta on yhtä mahdollista, että trendiä ei ole, joten asia tulisi tutkia tarkemmin ennen kuin PVI -menetelmää voidaan suositella koerakenteiden kunnon seuraamiseen. Koerakennekohteiden perus- eli pitkäaikaisseuranta on toteutettavissa nykytietämyksellä kohteissa, joissa kantavuusmittausten merkitys on suuri. Tällaisia kohteita ovat mm. stabilointi-, tuhka- ja monet uusiomateriaalikohteet. Näissä kohteissa kantavuus-, tasaisuus- ja mahdollisten vauriotietojen avulla saadaan kohteen kunnosta ja kunnon kehittymisestä melko selkeä kuvaus. Kohteet, jotka keskittyvät pääasiassa routa-, painuma- ja vauriomäärityksiin eivät saa näistä mittauksista juuri mitään irti, sillä IRI arvo kuvaa vain tien pinnan suhteellista epätasaisuutta ja vaurioinventoinnin tarkkuus on melko huono. Koska koekohteista saatava pitkäaikaistieto olisi tärkeää esimerkiksi tienpidon, tierakenteiden elinkaaren ja toimenpidekierron pidentämisen kannalta, on koerakenteista saatava kaikki tieto kerättävä ehdottomasti talteen. Vaurioinventointia kehittämällä ja peruskuntomittaustietoja hyväksikäyttäen saadaan kustannustehokas ja arvokas työkalu koerakenteiden pitkäaikaisseurantaan. |
| Tiivistelmä (eng): | The Finnish Road Administration (FinnRA) has participated in hundreds of test road projects. After a test road has been built, the test structures have been traditionally studied for few years, after which the study has been stopped. Useful and important information would still be obtained about most test roads after several years. The purpose of this work was to analyse the usability of basic condition measurements on public road network in observation of test roads. The basic condition measurements of roads (the bearing capacity measurements, roughness measurements and pavement distress inventory) are regularly made at intervals of 3-5 years on the whole public road network of Finland. Measuring methods should be adjusted a little so, that it would be possible to utilise the information in the long-term study of test roads. The distance of measuring points of bearing capacity measurements has to be reduced to 20-50 m. In the roughness measurements a 5m-IRI should be used instead of traditional IRI to clarify the roughness of the whole test road. Furthermore, the utilization of other properties of the new PTM car should be clarified. In the pavement distress inventory the development of individual distress types must also be studied in addition to the sum of distresses. The pavement distress inventory by PVI method is suitable for the observation of the condition of the whole road network but its inaccuracy seems to be too big for the study of test roads. It could be possible that - in spite of inaccuracy of PVI method - there could be seen a trend in inventory results when there are long-term measurement data available. On the other hand, it is as much possible that there is no trend, so the method should be studied more before the PVI method can be recommended for the observation of the condition of test roads. The long-term observation of test roads can be carried out in the structures in which the significance of the bearing capacity measurements is big. Some of such structures are stabilisation, ash and many structures made of recovered materials. In these test roads a fairly clear description of the condition of the structures and development of the condition is obtained with the help of bearing capacity, roughness and possible pavement distress inventory. There III hardly anything to get from these measurements, when there are test roads concentrating mainly on frost definitions, settlement definitions and pavement distress inventory, because IRI value represents only the relative roughness of the road and the exactness of PVI method is fairly bad. Because the information, which has been obtained from long-term observation of test roads, would be important to the maintenance of roads and the lengthening of the life span of road structures and the measure cycle, all information about the test roads must definitely be collected. It is possible to get a cost-effective and valuable tool for the long-term observation of test roads by developing the PVI method and using other information from the basic condition measurements of roads. |
| ED: | 2004-07-05 |
INSSI tietueen numero: 25378
+ lisää koriin
INSSI