haku: @keyword typpi / yhteensä: 15
viite: 10 / 15
| Tekijä: | Majoinen, Laura |
| Työn nimi: | Vesiensuojelukosteikot |
| Constructed Wetlands | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | 121 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Vakkilainen, Pertti |
| Ohjaaja: | Puustinen, Markku |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | constructed wetland non-point loading phosphorus nitrogen design vesiensuojelukosteikko hajakuormitus typpi fosfori suunnittelu |
| Tiivistelmä (fin): | Rehevöitymisestä on muodostunut vesistöjemme merkittävin haitta. Vaikkakin pistemäisistä kuormituslähteistä tuleva kuormitus on vähentynyt tehostuneen jätevesien puhdistamisen kautta, hajakuormituksen määrä ei ole pienentynyt tavoitellulle tasolle. Nykyään hajakuormitus muodostaa suurimman osan vesistöihin kulkeutuvasta typpi- ja fosforikuormituksesta. Hajakuormituksen vähentämiseksi on otettu käyttöön uusia vesiensuojelumenetelmiä, kuten vesiensuojelukosteikot. Tämän diplomityön kirjallisuustutkimusosassa tarkastellaan kosteikoissa tapahtuvia puhdistusprosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn toinen osa on selvitys vesiensuojelukosteikkojen rakentamismahdollisuuksista kahden Tuusulanjärveen laskevan puron, Sarsalan- ja Haukkalanojan, valuma-alueella. Kosteikon toiminta voidaan jakaa kiintoaineen laskeutumiseen, liukoisten ravinteiden reaktioihin sekä ravinteiden pidättymiseen kasvillisuuteen. Kiintoaineen pidättymiselle käänteinen ilmiö on resuspensio. Kiintoaineen laskeutumisen kannalta on tärkeää, että veden viipymäaika kosteikossa on riittävän pitkä. Kasvillisuus voi edistää kiintoaineen pidättymistä hidastamalla veden virtausnopeutta ja vähentämällä resuspensiota. Määrällisesti fosforin poistumisen kannalta merkittävin puhdistusprosessi on kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin laskeutuminen. Liukoinen fosfori voi reagoida kosteikon sedimentin raudan ja alumiinin oksidien kanssa. Typen kannalta merkittävin ja mielenkiintoisin prosessi on denitrifikaatio, jossa nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi. Liukoisen fosforin ja typen pidättymisreaktiot vaativat osittain erilaiset happiolosuhteet. Fosforin reaktio raudan oksidien kanssa on aerobinen mutta denitrifikaatio on anaerobinen reaktio. Hapettomissa olosuhteissa sedimenttiin sitoutunut fosfori voi liueta takaisin veteen. Tämän työn perusteella kustannustehokkain ja vesiensuojelullisesti paras kosteikkovaihtoehto Sarsalanojan ja Haukkalanojan valuma-alueilla on rakentaa purojen suualueille kosteikot, joihin ohjataan Sarsalanojan vettä. Haukkalanojan vedenlaadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tulee keskittää Rusutjärven valuma-alueelle. |
| Tiivistelmä (eng): | Eutrophication of surface-waters has become the biggest problem in the Finnish water management. Although the purification of wastewaters from point source polluters has improved, the quantity of non-point loading has not decreased to desired level. At present non-point loading constitutes most of the phosphorus and nitrogen loading into water systems. To reduce non-point loading new water pollution control methods, like constructed wetlands, has been introduced. The literature review presents main purification processes in constructed wetlands and factors affecting them. In the second part of the thesis a preliminary plan for two small watersheds (streams Haukkalanoja and Sarsalanoja) in the lake Tuusulanjärvi watershed is presented. The operation of constructed wetlands can be divided into three factors: settling of suspended solids, reactions of dissolved nutrients and assimilation by macrophytes. The opposite reaction to settling of suspended solids is resuspension. A significant factor affecting settling of suspended solids is the detention time of water in the wetland. Macrophytes can have positive influence on settling of suspended solids. They prevent resuspension and reduce current velocity. The most important process affecting phosphorus reduction is settling of suspended solids. Water-soluble phosphorus can react with amorphous and crystalline Fe and Al oxides in the wetland's sediment. The most important and the most interesting nitrogen reaction is DE nitrification that produces nitrogen gas. The retention of water-soluble phosphorus and nitrogen demand partly different oxygen conditions: phosphorus' reaction with Fe oxides is an aerobic but DE nitrification is an anaerobic reaction. Ironbound phosphorus can release from sediment during anoxic conditions. Based on this study, the most cost-efficient and most effective alternative is to build constructed wetlands in the end of both streams. Water to the wetlands should only be taken from stream Sarsalanoja. The water pollution control actions aimed to improve the water quality of stream Haukkalanoja should be focused on the watershed of lake Rusutjärvi. |
| ED: | 2005-03-24 |
INSSI tietueen numero: 28202
+ lisää koriin
INSSI