haku: @keyword typpi / yhteensä: 15
hakutulos-lista
viite: 8 / 15
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Mykkänen, Joose
Työn nimi:Ulkoinen ravinnekuormitus ja sedimentistä vapautuvat ravinteet Espoon Matalajärvessä
External nutrient load and nutrient release from bottom sediment in the lake Matalajärvi in Espoo
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:97      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Valvoja:Karvonen, Tuomo
Ohjaaja:Lehtoranta, Jouni
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:Matalajärvi
chamber experiment
sediment
phosphorus
nitrogen
hornwort
Matalajärvi
kammiokoe
sedimentti
fosfori
typpi
karvalehti
Tiivistelmä (fin):Espoon Matalajärvi on luontaisesti rehevä ja matala latvajärvi, joka on voimakkaan ulkoisen kuormituksen johdosta muuttunut ylireheväksi.
Maankäyttö valuma-alueella on tehokasta, maa-alasta 75 % on ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena ja suurelta osin maatalous- ja golfkenttäalueina.
Rehevöitymisen myötä järvi on madaltunut, kasvanut umpeen reunoiltaan ja talvisin vesimassa on hapetonta.
Nykyään karvalehden massaesiintymät uhkaavat järven runsasta lajistoa, virkistysarvoa sekä maisema-arvoa.

Tässä työssä tarkasteltiin kokeellisesti Matalajärven ravinnedynamiikkaa.
Järveen laskevien ojien vedenlaatumittausten ja maankäyttömuotojen paikkatietoaineiston perusteella laskettiin eri osavaluma-alueilta tuleva ulkoinen ravinnekuormitus ja kuormituksenlaatu.
Pohjasedimentistä hapettomissa oloissa vapautuvia ravinnemääriä mitattiin kammiokokeilla ja lämpötilan vaikutusta vapautumismääriin hapettomissa ja hapellisissa oloissa selvitettiin laboratoriokokeella.
Lisäksi sedimentin fysikaalisia ja kuiva-aineen sekä huokosveden kemiallisia ominaisuuksia määritettiin laboratorioanalyyseillä ravinnepitoisuuksien ja ravinteiden sitomiskyvyn selvittämiseksi.

Työn tulosten perusteella ulkoinen ravinnekuormitus on voimakasta, fosforikuormitus on yli kolminkertaista kriittiseen kuormitusmäärään verrattuna.
Suurin osa kuormituksesta tulee fosforin osalta maatalous- ja golfkenttäalueilta ja typen osalta maatalousalueilta ja ilmalaskeumana.
Fosforikuormituksen vähentäminen alle kriittisen kuormitusrajan vaatisi noin 70 % leikkausta kuormitusmäärään, jonka saavuttamiseen tarvitaan päästöjä vähentäviä toimenpiteitä maankäyttöluokissa sekä ojavesien käsittelyä ennen järveen laskua.
Menetelmässä tulee huomioida kuormituksen olevan suurelta osin liukoisten ravinteiden muodossa.

Vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi, ylläpitää pohjasta vapautuvat ravinteet järven rehevyyttä.
Typpeä vapautuu eri olosuhteissa yli kaksinkertainen määrä ulkoiseen kuormitukseen verrattuna, mikä ylläpitää järven fosforirajoitteisuutta.
Fosforin vapautuminen voi olla ulkoisen kuormituksen tasolla, mutta pidempiaikaisen hapettomuuden esiintyessä huomattavasti suurempaa Sedimentin. fosforinsitomiskyky on rauta-fosforisuhteen perusteella hyvä, mikäli pintasedimentti pysyy hapellisena.
Merkillepantavaa on kuitenkin fosforin vapautuminen hapellisissakin oloissa kesän korkeissa lämpötiloissa.
Ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä voidaan ilman suurempia toimenpiteitä vähentää talviaikaisella hapetuksella ja sedimentoituvaa orgaanista ainesta vähentämällä.
ED:2008-01-23
INSSI tietueen numero: 35136
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI