haku: @keyword concept development / yhteensä: 15
viite: 7 / 15
Tekijä: | Lempinen, Eeva |
Työn nimi: | Customer co-creation in product development |
Yhteissuunnittelu tuotekehityksessä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 100 (+11) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Koneenrakennustekniikan laitos |
Oppiaine: | Koneensuunnitteluoppi (Kon-41) |
Valvoja: | Ekman, Kalevi |
Ohjaaja: | Salmikuukka, Jukka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 5389 | Arkisto |
Avainsanat: | customer co-creation co-design product development concept development yhteissuunnittelu tuotekehitys konseptisuunnittelu |
Tiivistelmä (fin): | Tämä työ on asiakkaan kanssa tehtävän yhteissuunnittelun käsikirja tuotekehitykselle. Lisäksi työ sisältää käytännön ohjeita ja työkaluja yhteissuunnittelun hyödyntämiseksi tuotekehitysprojektin konseptinsuunnitteluvaiheessa. Työ on tehty hissi- ja liukuporrasyhtiön näkökulmasta, joten asiakkaita ovat arkkitehdit, rakennuttajat, konsultit, kiinteistöjen kehittäjät ja loppukäyttäjät. Kirjallisuuskatsaus käsittelee ensin yhteissuunnittelun teoriaa yleisesti ja tämän jälkeen tarkemmin tuotekehityksen näkökulmasta. Yhteissuunnittelun päämääränä on luoda enemmän kokonaisarvoa asiakkaan ja yrityksen välisen vuorovaikutuksen avulla. Asiakkaiden tietoa voidaan hyödyntää osallistamalla heitä tuotekehityksen aktiviteetteihin. Samalla asiakastarpeet voidaan rakentaa suoraan konsepteihin, jolloin lopullinen tuote palvelee paremmin käyttötarkoitustaan ja tuottaa siten enemmän arvoa asiakkaalle. Tämä puolestaan parantaa yrityksen kilpailukykyä markkinoilla. Osion lopuksi yleistä teoriaa on havainnollistettu esittelemällä joitakin esimerkkejä yhteissuunnittelun soveltamisesta KONE:n toimintaympäristössä. Työn toinen osa esittelee yhteissuunnittelua ohjaavan prosessin ja menetelmän-valintataulukon. Prosessi koostuu keskeisistä askeleista, jotka on syytä huomioida yhteissuunnitteluprojektin toteutuksessa. Menetelmänvalintataulukon on tarkoitus helpottaa projektin aktiviteettien suunnittelua. Työkalujen suunnittelun ja testauksen tukena on ollut konseptinsuunnitteluprojekti, mutta ne luultavimmin soveltuvat myös muihin tuotekehityksen vaiheisiin. Prosessin testaus koostui esimerkkiprojektin havainnoinnista ja yhteissuunnittelun aktiviteetteihin osallistuneille lähetetyistä kyselyistä. Kirjallisuudessa on perusteltu yhteissuunnittelun hyödyllisyyttä muun muassa sillä, että sen avulla on mahdollista lyhentää projektien kestoa. Tämä ei toteutunut mainitun esimerkkiprojektin kohdalla. Jotkin muut hyödyt, kuten vähentynyt tarve alustaville tutkimuksille ja parempi asiakassuhde sen sijaan toteutuivat. Tärkein tekijä onnistuneen yhteissuunnitteluprojektin kannalta näyttäisi olevan oikea, avoimempi asenne. Kun asenne on omaksuttu, voidaan prosesseja ja työkaluja hyödyntää menestyksekkäästi. Tulokset rohkaisevat hyödyntämään lähestymistapaa myös tulevaisuudessa, varsinkin jos yhteissuunnittelulle on selkeä tarve ja päämäärä, ja osapuolet ovat sitoutuneita. |
ED: | 2009-06-25 |
INSSI tietueen numero: 37779
+ lisää koriin
INSSI