haku: @instructor Ahokainen, Tapio / yhteensä: 16
hakutulos-lista
viite: 6 / 16
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kervinen, Pirjo
Työn nimi:Modeling of Dust Sulfating Reactions
Pölyn sulfatointireaktioiden mallinnus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:73      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Materiaalien valmistustekniikka   (Mak-77)
Valvoja:Jokilaakso, Ari
Ohjaaja:Ahokainen, Tapio
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn teoreettisessa osassa tarkastellaan sulfatointia ja kaasu-kiinteä -reaktioiden erilaisia kineettisiä malleja.
Reaktiokinetiikka kontrolloi kaasu-kiinteä -reaktioita ja sen mallintaminen auttaa määrittämään reaktioihin vaikuttavia tekijöitä, joilla reaktionopeutta edelleen pystytään parantamaan.
Työssä esitetyt mallit ovat muuttuvan raekoon malli (CGSM), reagoimattoman ytimen malli (UCM), muuttuvan huokoskoon malli (CPSM), huokosjakaumamalli (DPM) ja raekokojakaumamalli (GSDM).
UCM on yksinkertaisin malli, jossa partikkelien rakeiden oletetaan reagoivan samanaikaisesti.
Kehittyneempiä malleja ovat CGSM ja CPSM, jotka selittävät konsentraation muutoksen siirryttäessä partikkelin ulkoreunalta ytimeen.
CGSM:ssä ulkoreunalla olevat rakeet ja CPSM:ssä huokoset muuttuvat tuotteeksi, kun sisemmät rakeet ovat vielä reagoimattomia.
DPM ottaa huomioon raekokojakauman ja konsentraatioprofiilin.
Kehittynein malli on GSDM, joka on CGSM:n ja DPM:n yhdistelmä.
Vaikka DPM ei ole aivan niin kehittynyt malli kuin GSDM, valitaan se valmiin koodin vuoksi laskennalliseen osaan.

Laskennallisessa osassa yritetään selvittää DPM-mallin, joka oli koodattu omaksi ohjelmakseen, sopivuutta kuvaamaan CuO/Cu_(2)O:n sulfatointireaktioiden etenemistä.
Huokosjakaumamalli perustui Kocaefen väitöskirjan DPM-malliin.
Mallilla testattiin ensin alkuperäisen CaO-mallin parametrejä (reaktionopeusvakio (k), diffusiviteetti tuotekerroksen läpi (D_s) huokoskoko ja huokoskokojakauma).
Testin perusteella pääteltiin, että D_s, raekoko, ja raekokojakauma täytyy tuntea hyvin käytettäessä mallia kuparioksideille.
Lisäksi malli muokattiin kuparioksideille ja testattiin kaasufaasin lämpötilan, SO_3-pitoisuuden ja partikkelikoon vaikutusta CuO/Cu_(2)O:n sulfatointiin.
Tuloksista voitiin päätellä, että partikkelikoon muutoksella oli suurin vaikutus konversioon verrattuna mallin muihin parametreihin.
Mallilla tehtyjen testien ja laskettujen tapausten perusteella voidaan sanoa, että kineettinen malli on kohtuullisen hyvä ja sillä voidaan simuloida jätelämpökattilan olosuhteissa tapahtuvia sulfatoitumisreaktioita.
ED:1998-10-23
INSSI tietueen numero: 13614
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI