haku: @instructor Lehto, Harri / yhteensä: 16
viite: 8 / 16
| Tekijä: | Rahikainen, Lauri Aleksis |
| Työn nimi: | Massatapahtuman väliaikaiset rakenteet, niiden materiaalivirrat ja jätteen synnyn hallinta - Tarkastelukohde Yleisurheilun MM-kilpailut 2005 Helsinki |
| Temporary construction, material flows and the emergence of waste at mass events - A case study: The Helsinki World Championships in Athletics 2005 | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | 115+22 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
| Oppiaine: | Mekaaninen prosessi- ja kierrätystekniikka (Mak-46) |
| Valvoja: | Heiskanen, Kari |
| Ohjaaja: | Lehto, Harri ; Lukin, Markus ; Koivusalo, Salla ; Löyttyniemi, Meri |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94365 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
| Avainsanat: | mass events temporary construction temporary structures control of the emergence of waste reuse expositions exhibition carpet massatapahtumat yleisötapahtumat tilapäisrakenteet väliaikainen rakentaminen jätteen synnyn hallinta uudelleenkäyttö messut |
| Tiivistelmä (fin): | Yleisurheilun 10. MM-kilpailut pidettiin Helsingissä ja Espoossa 6.-14.8.2005. Ensimmäistä kertaa kisojen historiassa niille toteutettiin oma ympäristöohjelma, ECOmass. Tämän diplomityön konkreettisin tehtävä oli ohjelmaan liittyen selvittää kilpailuja varten tarvitun väliaikaisen rakentamisen määrä ja materiaalinkulutus. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun mainitut seikat suurtapahtuman osalta kohde kohteelta selvitettiin. Rakenteiksi on laskettu myös esimerkiksi somistuskankaat, kaapelit, huonekaluja ja maa-aineksia. Selvityksessä kartoitettiin tarvitut rakenteet ja niiden toimittajat, joilta edelleen selvitettiin rakenteisiin käytetyt materiaalit ja näiden mahdolliset hävikit jatkokäyttöineen. Muutama kohde selvitettiin omatoimisesti paikan päällä arvioimalla ja laskemalla. Osa toimittajienkin ilmoittamista määristä oli arvioita, mistä huolimatta tuloksia voi pitää varsin tarkkoina. Mitään "ympäristöpommia" selvitys ei tuonut esiin, mutta epäkohtiakin oli, kuten suuret kertakäyttöosuudet tietyissä rakenteissa ja uudelleenkäytön järjestämisen hankaluudet. Erillistä uudelleenkäyttöjärjestelyä helpompi tapa on jo alun alkaen valita vuokrattavat rakenteet. Tilastoituja rakenteita oli noin 1700 tonnia, joista noin kolme neljäsosaa oli sellaisenaan vuokrattavia. Kilpailuja varten erikseen tehtyjä ja hävikillisiä rakenteita oli 423 t. Rakennusjätteeksi materiaaleja laskettiin menneen 125 t, mutta todellisuudessa määrä oli hieman suurempi. Jatkossa tällaisen selvityksen kannalta olisi hyvä velvoittaa jo rakennussopimusvaiheessa jokainen toimittaja ilmoittamaan käyttämänsä materiaalimäärät ja jäteosuudet. Työ käsittelee myös yleisesti väliaikaisrakentamisen materiaalivirtoja, jotka liikenteen ohella ovat usein massatapahtuman ympäristövaikutuksista keskeisimpiä. Tarkastelussa on väliaikaisrakenteiden jätteeksi menevistä elementeistä kaksi keskeistä eli puulevytuotteet ja messumatto. MM-kilpailuissa keskeinen romujäte, tietoliikennekaapelit on myös käsitelty laajemmin. Massatapahtumien taustoituksessa tilapäisrakentamisen tyyppikohteeksi osoittautuivat etenkin messut, joten niitä on käsitelty tarkemmin ja tietyille tunnusluvuille on löytyneiden tilastojen avulla laskettu arviot. Vaikka pääosa messujen osastoista on koottu uudelleenkäytettävistä elementeistä, ei ole lainkaan epätavallista, että koko osastorunko (tyypillisesti puulevyjä) menee käytön jälkeen jätelavalle. Toisaalta ilmeni myös, että etenkin kulttuuritapahtumissa väliaikaisrakenteet synnyttävät usein vain vähän jätettä pääpainon ollessa ruoka- ja juomatarjoilun jätteentuotossa. Niinpä yleisöjätettäkin on lyhyesti käsitelty. Osa esiin tulleista ongelmista liittyi jätealaan ylipäänsä, kuten Suomen kehittymättömät uudelleenkäyttöjärjestelmät sekä jätelain merkitsemättömyys. Jätealan tilannetta ja säädöksiä on alussa selvitetty. Vaikka materiaalien säästäminen usein säästää myös rahaa, ei työn lähtökohta ollut taloudellisuus. Taustalla on kestämättömällä pohjalla oleva kulutuksemme ja se, että materiaalinkulutuksen vähentämiseksi jätteen syntyä on ehkäistävä ja uudelleenkäyttöä kehitettävä. |
| ED: | 2007-03-09 |
INSSI tietueen numero: 33209
+ lisää koriin
INSSI